Kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuus siirtäisi kunnallisverotuloja Uudeltamaalta suosittuihin mökkimaakuntiin
Mikäli kesämökkeilijät maksaisivat kaksoiskuntalaisina osan kunnallisveroistaan mökkipaikkakunnalleen, hyötyisivät eniten Itä- ja Keski-Suomen, Lapin sekä Hämeen seudun maakunnat. Uusimaa jäisi muutoksessa tappiolle ja Länsi-Suomessa vaikutukset jäisivät vähäisiksi.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tehdyssä raportissa arvioidaan, miten kunnallisverotulojen jakautuminen muuttuisi maakuntatasolla, mikäli kesämökkeilijät maksaisivat kaksoiskuntalaisina osan kunnallisveroistaan mökkipaikkakunnalle. Lisäksi arvioitiin lyhyesti kunkin maakunnan ulkopuolelta tulevien kesämökkeilijöiden talousvaikutuksia.
– Kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuuden hyödyt painottuisivat tehtyjen laskelmien perusteella Itä- ja Keski-Suomeen, Lappiin sekä Hämeen seudulle. Uudistus tasaisi hieman maakuntien välisiä tuloja helpottaen julkisten menojen rahoittamista osassa maakunnista, raportin tehnyt tutkimusharjoittelija Kimmo Niinimäki kertoo.
Kunnallisverotulot lisääntyisivät Keski-Suomessa arviolta 10–30 miljoonaa euroa vuodessa, Etelä-Savossa jopa 30–70 miljoonaa euroa. Uusimaa jäisi ainoana maakuntana merkittävästi tappiolle, arviolta 100–250 miljoonaa euroa. Länsi-Suomessa, erityisesti Pohjanmaan maakunnissa, vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Kunnallisverotulovirtoja arvioitiin perustuen Tilastokeskuksen maakuntatason arvioihin kesämökkeilijöiden määristä sekä arvioihin keskimääräisistä maksetuista kunnallisveroista ja mökillä vietettävästä ajasta. Kunnallisveroasteen oletettiin määräytyvän kotipaikkakunnan mukaan.
Kunkin maakunnan ulkopuolelta tulevien kesämökkeilijöiden nykyisiä talousvaikutuksia arvioitiin maksettujen kiinteistöverojen ja Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2016 Mökkibarometrin työllisyyslaskelmien perusteella. Hyödyt jakautuvat maantieteellisesti pitkälti samalla tavalla kuin ne jakautuisivat kaksoiskuntalaisuuden tapauksessa. Myös maakunnan sisäiset kesämökkeilijät hyödyttävät maakunnan taloutta esimerkiksi siinä tapauksessa, jos mökkeily on vaihtoehto ulkomaanmatkailulle.
– Kesämökkeilyyn liittyvän kulutuksen kasvu voisi luoda uusia työpaikkoja maakuntiin. Mökkeilyn suosion lisääntyminen edellyttää kuitenkin palveluista ja infrastruktuurista huolehtimista, esimerkiksi kiinteiden tietoliikenneyhteyksien lisäämistä, professori Pekka Neittaanmäki pohtii.
Raportti: Kesämökkeilijöiden vaikutukset kaksoiskuntalaisina ja muuten maakuntien talouksiin (pdf)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo Niinimäki
kimmo.j.niinimaki@jyu.fi
puh. 040 571 9758
Kati Valpeviestinnän asiantuntija
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote
Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.
Suomalainen mielenterveyshoidon malli osaksi WHO:n hoitosuosituksia11.6.2021 10:15:00 EEST | Tiedote
Suomalainen avoimen dialogin hoitomalli (ns. Keroputaan hoitomalli) on mukana maailman terveysjärjestö WHO:n uudessa ohjeistuksessa. Ohjeistuksen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien ja toipumisorientaation toteutumista mielenterveyspalveluissa.
Verkkoviestintä tukee liikuntaharrastusta mutta lisää kaupallisuutta10.6.2021 11:19:32 EEST | Tiedote
Verkkoviestintä tukee liikuntaharrastusta silloin, kun viestintä on vuorovaikutteista, viestijät tuntevat toisensa ja harrastavat liikuntaa vähintään satunnaisesti yhdessä. Samalla sovellusten suosio muuttaa liikuntakulttuuria kaupallisemmaksi ja haastaa perinteistä seuratoimintaa.
Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote
Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.
Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.
Kutsu medialle: Kybermaailma - uhka vai mahdollisuus -webinaari 16.6. klo 99.6.2021 09:19:06 EEST | Kutsu
Missä mennään kybermaailmassa? Miten uhkiin pitäisi reagoida? Voivatko dronet lamauttaa kriittistä infrastruktuuria? Venäjän näkemys kyberuhkaan - miten se heijastuu meihin? Uhkaako kyber ilmaliikennepalvelua ja lentoliikenteen turvallisuutta? IoT ja 5G valtaavat alaa, mutta onko kehitys kyberturvallista?
Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote
Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme