Kesän 2022 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) ELY-keskuksen vakioseuranta koostuu 35 havaintopaikasta, joista 21 sijaitsee meri- ja 14 sisävesialueilla. Osa havaintopaikoista on ollut mukana seurannassa jo vuodesta 1998.
Joka viikko vakiohavainnoitsijat arvioivat havaintopaikkojen sinilevätilanteen neliportaisella asteikolla (0-3) vedessä näkyvän levän mukaan. Havainnot Lounais-Suomen levätilanteesta kootaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, ja niiden pohjalta julkaistaan katsaus levätilanteesta joka torstai (www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi, Levätilanne). Sen lisäksi Suomen Ympäristökeskus (SYKE) julkaisee torstaisin valtakunnallisen leväkatsauksen (www.syke.fi/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset).
Levähavainnot tallennetaan Järvi-Meriwiki -palveluun, joka on Suomen Ympäristökeskuksen perustama tietokanta Suomen järvi- ja merialueista (www.jarviwiki.fi). Palvelusta on löydettävissä monipuolisesti tietoa ja havaintoja mm. kaikista Suomen järvistä, joiden pinta-ala ylittää hehtaarin.
Sinilevää ei ole havaittu järvissä eikä merialueella
Lounais-Suomen vakioseurantapaikoilla ei ole havaittu sinilevää, eikä ELY-keskukseen ole tullut ilmoituksia muista sinilevähavainnoista Lounais-Suomen alueella.
Sinilevähavaintojen puuttuminen on kesäkuun alulle tyypillistä. Toukokuun viileät sääolot ovat hillinneet sinilevien kasvua eivätkä vesistöjen lämpötilat ole päässeet nousemaan, mutta talven fosforikuorma voi osaltaan lisätä sinileväesiintymisiä. Kesäkuun alkuviikkoina lämpimät ja aurinkoiset sääolosuhteet voivat edistää sinilevän kasvua, mutta sinileväkukintojen muodostumiseen vaikuttavat myös muut vallitsevat sääolot.
Siitepölykausi on vielä käynnissä ja joidenkin kasvilajien siitepöly saattaa veden pinnalle kerääntyessään muistuttaa leväesiintymää. Esimerkiksi männyn siitepölyä voi paikoitellen esiintyä hyvinkin runsaasti ja sitä on havaittu myös vakioseurantapaikoilla tämän viikon aikana. Männyn siitepöly on väriltään kellertävää tai vaalean ruskeaa, ja hajoava siitepölymassa usein haisee voimakkaasti. Siitepöly muodostaa veden pinnalle laskeutuessaan sinileväesiintymän kaltaisia raitoja ja kasautumia.
Tarkemmat levätiedot havaintopisteittäin löytyvät jarviwiki.fi -palvelusta.
Levähavainnoista ilmoittaminen
Vakiohavaintopaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja ympäri Lounais-Suomea. Havainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 022 530. Järvi-Meriwikiin on mahdollista kirjata levähavaintoja muualtakin kuin vakiohavaintopaikoilta, joko kirjautumalla palveluun tai älypuhelimeen ladattavan Havaintolähetti-sovelluksen kautta https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Lounais-Suomen sinilevähavainnot -karttasovelluksesta (linkki alla) voi tarkastella kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja vuodesta 2003 tähän päivään. Erityisen runsaista tai poikkeuksellisista levähavainnoista on mahdollista lähettää myös näyte analysoitavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Ennen levänäytteen lähettämisestä tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen (0295 022 530).
Linkkejä:
- Levätilanne (Ely-keskus.fi)
- Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)
- Havaintolähetti (jarviwiki.fi)
- Valtakunnalliset levätilannekatsaukset (syke.fi)
Lisätietoja:
Ympäristöasiantuntija Suvi Kiviluoto, 0295 022 088
Ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel, 0295 022 879
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme