Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon alueilla on vaikeuksia vastata sote-palvelujen suureen tarpeeseen – THL arvioi alueiden palvelut
Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savossa on vaikeuksia vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen suureen tarpeeseen, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemat asiantuntija-arviot. Katso tämän aamun tiedotustilaisuus verkossa.
Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve selvästi muuta maata suurempi, jollain alueilla maan suurin. Myös mielenterveyden ongelmat ovat maan keskiarvoja yleisempiä.
Alueilla on vaikeuksia vastata suureen sote-palvelujen tarpeeseen, yhtäältä siksi että kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet, toisaalta siksi, että palvelujärjestelmä on joillain alueilla hajanainen ja palvelunjärjestäjiä lukuisia.
Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen viidellä sairaanhoitopiirialueella. Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa mm. mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.
Pohjois-Savo on pyrkinyt vastaamaan mielenterveyspalvelujen tarpeeseen selvittämällä aikuisten ja nuorten mielenterveyspalvelujen nykytilan koko maakunnan alueella ja laatimalla tavoitemallin alueellisesta palveluverkosta, jolla kehittää alueellista yhteistyötä.
Pohjois-Savossa olisi hyötyä terveyspalvelujen tuen lisäämisestä ikääntyneiden palveluille. Kotisairaalatoiminnan kehittäminen onkin suunnitelmissa.
Keski-Suomessa on tehty iso muutos mielenterveys- ja päihdepalveluissa; palveluja ja ammattilaisia on siirretty erityistasolta peruspalveluihin. Alueella on vahva hoitoketjutyön osaaminen ja integraatiota on pyritty parantamaan muodostamalla hoitoketjuja, jotka toimivat ohjeina ammattilaisille siitä, kuinka asiakkaiden pitäisi kulkea eri kuntien ja järjestävien tahojen palveluissa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluketjuissa.
Toinen esimerkki vastata suureen palvelutarpeeseen ja kustannuspaineisiin on Pohjois-Karjala, jossa Siun sote -kuntayhtymässä on viety pitkälle sekä hallinnollinen että toiminnallinen integraatio. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito, ovat samassa organisaatiossa. Alueen suureen palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot asukasta kohden ovatkin maan matalimmat, 12 prosenttia alle maan keskiarvon.
”Eri alueet ovat pyrkineet ratkaisemaan sote-palvelujärjestelmän yhteensovittamisen puutteita eri tavoin”, painottaa THL:n arviointipäällikkö Ritva Kannisto. ”Kuntien heikkenevä talous on vahva kannustin kehittää palveluja, mutta joillain alueilla rahoitushaasteet uhkaavat jo heikentää palvelujen saatavuutta.”
Etelä- ja Itä-Savo ovat maan ikääntyneimmät alueet. Myös palvelutarve on maan suurin. Sote-integraatio on molemmilla alueilla edesauttanut palvelujen yhteensovittamista. Etelä-Savossa integroitu sote-kuntayhtymä kattaa lähes kaikki alueen kunnat ja toimintaa kehitetään aktiivisesti. Itä-Savossa hyvänä esimerkkinä on henkilöstön joustava yhteiskäyttö ikääntyneiden ja terveyspalvelujen välillä.
Osa sairaanhoitopiirialueista on hankkimassa yhteisen potilas- ja asiakastietojärjestelmän yhtenäistääkseen alueensa tietojärjestelmiä.
THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskityttiin edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.
Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut KYS-erityisvastuualueella 2019. Päätösten tueksi 7/2020
Katso myös tämän aamun Teams-tiedotustilaisuus verkossa ma 9.11. klo 9.30-10.30. Linkki tiedotustilaisuuteen sivulla:
Lisätietoja:
Ritva Kannisto
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7197
Nina Knape
yksikönpäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683
Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote
Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet
Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia22.7.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Kuormittuneisuus kasvoi etenkin 30-49-vuotiailla, jotka myös käyttivät aikaisempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet syksyn 2020 ja alkutalven 2021 aikana.
Toimeentulotukiuudistus ei vapauttanut aikaa sosiaalityöhön14.7.2021 05:55:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut uuden toimeentulotuen kuntakyselyn 2021 tuloksia.
Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni koronaepidemian aikana12.7.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Koronaepidemian aikana alle 50-vuotiaiden työkyky on heikentynyt. Erityisen selvästi kielteinen muutos näkyy naisilla.
THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen
THL suosittelee kaikkien Venäjälle suuntautuvien matkojen välttämistä1.7.2021 16:10:50 EEST | Tiedote
Venäjän voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen ja muuntuneen koronaviruksen takia THL suosittelee, että ihmiset välttäisivät toistaiseksi kokonaan matkustamista Venäjälle. Viranomaiset testaavat Venäjältä saapuvia matkustajia tehostetusti rajalla ja ohjaavat maahan saapumisen jälkeen ns. 72-tunnin testiin. THL suosittelee myös, että tulijat välttävät kontakteja muihin ihmisiin testituloksien valmistumista odottaessa. Kaikessa ulkomaan matkustamisessa tulee käyttää harkintaa, seurata tarkasti kohdemaan epidemiatilannetta ja noudattaa viranomaisten ohjeita. Suomeen palattaessa terveysturvallisuusohjeet koskevat myös Suomen kansalaisia ja muita täällä vakituisesti asuvia. Lisätiedot: Hannu Kiviranta Tutkimusprofessori THL etunimi.sukunimi@thl.fi
Pohjois-Karjalassa käytettiin vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen1.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kului vuonna 2019 Länsi-Uudellamaalla, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Pohjois-Karjalan tarvevakioidut sote-menot olivat jälleen maan pienimmät, noin 13 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme