Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon alueilla on vaikeuksia vastata sote-palvelujen suureen tarpeeseen – THL arvioi alueiden palvelut
Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savossa on vaikeuksia vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen suureen tarpeeseen, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemat asiantuntija-arviot. Katso tämän aamun tiedotustilaisuus verkossa.
Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve selvästi muuta maata suurempi, jollain alueilla maan suurin. Myös mielenterveyden ongelmat ovat maan keskiarvoja yleisempiä.
Alueilla on vaikeuksia vastata suureen sote-palvelujen tarpeeseen, yhtäältä siksi että kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet, toisaalta siksi, että palvelujärjestelmä on joillain alueilla hajanainen ja palvelunjärjestäjiä lukuisia.
Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen viidellä sairaanhoitopiirialueella. Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa mm. mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.
Pohjois-Savo on pyrkinyt vastaamaan mielenterveyspalvelujen tarpeeseen selvittämällä aikuisten ja nuorten mielenterveyspalvelujen nykytilan koko maakunnan alueella ja laatimalla tavoitemallin alueellisesta palveluverkosta, jolla kehittää alueellista yhteistyötä.
Pohjois-Savossa olisi hyötyä terveyspalvelujen tuen lisäämisestä ikääntyneiden palveluille. Kotisairaalatoiminnan kehittäminen onkin suunnitelmissa.
Keski-Suomessa on tehty iso muutos mielenterveys- ja päihdepalveluissa; palveluja ja ammattilaisia on siirretty erityistasolta peruspalveluihin. Alueella on vahva hoitoketjutyön osaaminen ja integraatiota on pyritty parantamaan muodostamalla hoitoketjuja, jotka toimivat ohjeina ammattilaisille siitä, kuinka asiakkaiden pitäisi kulkea eri kuntien ja järjestävien tahojen palveluissa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluketjuissa.
Toinen esimerkki vastata suureen palvelutarpeeseen ja kustannuspaineisiin on Pohjois-Karjala, jossa Siun sote -kuntayhtymässä on viety pitkälle sekä hallinnollinen että toiminnallinen integraatio. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito, ovat samassa organisaatiossa. Alueen suureen palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot asukasta kohden ovatkin maan matalimmat, 12 prosenttia alle maan keskiarvon.
”Eri alueet ovat pyrkineet ratkaisemaan sote-palvelujärjestelmän yhteensovittamisen puutteita eri tavoin”, painottaa THL:n arviointipäällikkö Ritva Kannisto. ”Kuntien heikkenevä talous on vahva kannustin kehittää palveluja, mutta joillain alueilla rahoitushaasteet uhkaavat jo heikentää palvelujen saatavuutta.”
Etelä- ja Itä-Savo ovat maan ikääntyneimmät alueet. Myös palvelutarve on maan suurin. Sote-integraatio on molemmilla alueilla edesauttanut palvelujen yhteensovittamista. Etelä-Savossa integroitu sote-kuntayhtymä kattaa lähes kaikki alueen kunnat ja toimintaa kehitetään aktiivisesti. Itä-Savossa hyvänä esimerkkinä on henkilöstön joustava yhteiskäyttö ikääntyneiden ja terveyspalvelujen välillä.
Osa sairaanhoitopiirialueista on hankkimassa yhteisen potilas- ja asiakastietojärjestelmän yhtenäistääkseen alueensa tietojärjestelmiä.
THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskityttiin edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.
Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut KYS-erityisvastuualueella 2019. Päätösten tueksi 7/2020
Katso myös tämän aamun Teams-tiedotustilaisuus verkossa ma 9.11. klo 9.30-10.30. Linkki tiedotustilaisuuteen sivulla:
Lisätietoja:
Ritva Kannisto
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7197
Nina Knape
yksikönpäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683
Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Huumekokeilut ovat lisääntyneet nopeasti sukupolvesta toiseen – nyt jo lähes joka toinen kokeilee huumeita27.11.2020 01:00:00 EET | Tiedote
Huumeita kokeilleiden osuus on kasvanut Suomessa nopeasti sukupolvi sukupolvelta. Kun 1950-luvulla syntyneistä 8 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus elämässään kannabista, niin 1960-luvulla syntyneistä kokeilleiden osuus oli 14, 1970-luvulla syntyneistä 26 ja 1980-luvulla syntyneistä 42 prosenttia. Kasvu on ollut kiihtyvää.
Experimenterandet med narkotika har ökat snabbt från en generation till en annan – nu provar nästan varannan person på narkotika27.11.2020 01:00:00 EET | Tiedote
Andelen som har provat på narkotika har ökat snabbt i Finland från en generation till en annan. Medan 8 procent av de som föddes på 1950-talet angav att de någon gång i livet provat på cannabis, var andelen bland de som föddes på 1960-talet 14 procent, på 1970-talet 26 procent och på 1980-talet 42 procent. Ökningen har varit accelererande.
Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa – uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa perheistä26.11.2020 02:00:00 EET | Tiedote
Suurin osa lapsiperheistä, joissa on ulkomailla syntynyt vanhempi, ovat hyvinvoivia. Toisaalta monella hyvinvoinnin osa-alueella näillä perheillä menee keskimääräistä heikommin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston laajasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia.
Kuntien talous ja sote-ammattihenkilöstön saatavuus ovat heikentyneet myös Etelä-Suomessa – THL arvioi HYKS erityisvastuualueen sote-palvelut20.11.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Kuntien taloudellinen tilanne on ollut pitkään vaikea väestön vähenemisestä kärsivillä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Nyt myös väkirikkaan Uudenmaan kuntien talous on heikentynyt. Tämä kaventaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmahdollisuuksia. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista HYKS erityisvastuualueen sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioinneista. Katso perjantai-aamun tiedotustilaisuus verkossa.
Kommunernas ekonomi och tillgången till yrkesutbildad personal inom social- och hälsovården har försämrats även i Södra Finland – THL utvärderar social- och hälsovårdstjänsterna inom HUCS specialupptagningsområde20.11.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Kommunernas ekonomiska situation har länge varit svår i de områden i Södra Karelen, Kymmenedalen och Päijänne-Tavastland där invånarantalet minskar. Nu har också ekonomin i kommunerna i det folkrika Nyland försämrats. Detta minskar finansieringsmöjligheterna för social- och hälsovårdstjänster. Detta framgår av de utvärderingar som Institutet för hälsa och välfärd (THL) publicerat idag.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä arvioi koronarokotusten järjestämistä ja kohderyhmiä – arvio tarkentuu tutkimustiedon kertyessä18.11.2020 14:11:40 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontui 17.11. arvioimaan tulevien koronarokotusten kohderyhmiä ja aikataulua. KRAR suosittelee, että koronarokotuksilla pyritään ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä. Suosituksen mukaan rokotusten kohderyhmät tulee määrittää lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Rokotteita aluksi kolmelle kohderyhmälle Hallitus on linjannut, että rokotteita hankitaan riittävästi koko väestön tarpeisiin. KRAR suosittelee, että rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi seuraaville ryhmille: koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö ikääntyneet henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Koska rokotteet toimitetaan Suomeen useassa erässä, vastedes on arvioitava myös näiden ryhmien sisäinen rokotusj
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme