Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon alueilla on vaikeuksia vastata sote-palvelujen suureen tarpeeseen – THL arvioi alueiden palvelut

Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-, Itä-, ja Pohjois-Savossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve selvästi muuta maata suurempi, jollain alueilla maan suurin. Myös mielenterveyden ongelmat ovat maan keskiarvoja yleisempiä.

Alueilla on vaikeuksia vastata suureen sote-palvelujen tarpeeseen, yhtäältä siksi että kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet, toisaalta siksi, että palvelujärjestelmä on joillain alueilla hajanainen ja palvelunjärjestäjiä lukuisia.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vuonna 2019 Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen viidellä sairaanhoitopiirialueella. Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa mm. mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

Pohjois-Savo on pyrkinyt vastaamaan mielenterveyspalvelujen tarpeeseen selvittämällä aikuisten ja nuorten mielenterveyspalvelujen nykytilan koko maakunnan alueella ja laatimalla tavoitemallin alueellisesta palveluverkosta, jolla kehittää alueellista yhteistyötä.

Pohjois-Savossa olisi hyötyä terveyspalvelujen tuen lisäämisestä ikääntyneiden palveluille. Kotisairaalatoiminnan kehittäminen onkin suunnitelmissa.

Keski-Suomessa on tehty iso muutos mielenterveys- ja päihdepalveluissa; palveluja ja ammattilaisia on siirretty erityistasolta peruspalveluihin. Alueella on vahva hoitoketjutyön osaaminen ja integraatiota on pyritty parantamaan muodostamalla hoitoketjuja, jotka toimivat ohjeina ammattilaisille siitä, kuinka asiakkaiden pitäisi kulkea eri kuntien ja järjestävien tahojen palveluissa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluketjuissa.

Toinen esimerkki vastata suureen palvelutarpeeseen ja kustannuspaineisiin on Pohjois-Karjala, jossa Siun sote -kuntayhtymässä on viety pitkälle sekä hallinnollinen että toiminnallinen integraatio. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito, ovat samassa organisaatiossa. Alueen suureen palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot asukasta kohden ovatkin maan matalimmat, 12 prosenttia alle maan keskiarvon.

”Eri alueet ovat pyrkineet ratkaisemaan sote-palvelujärjestelmän yhteensovittamisen puutteita eri tavoin”, painottaa THL:n arviointipäällikkö Ritva Kannisto. ”Kuntien heikkenevä talous on vahva kannustin kehittää palveluja, mutta joillain alueilla rahoitushaasteet uhkaavat jo heikentää palvelujen saatavuutta.”

Etelä- ja Itä-Savo ovat maan ikääntyneimmät alueet. Myös palvelutarve on maan suurin. Sote-integraatio on molemmilla alueilla edesauttanut palvelujen yhteensovittamista. Etelä-Savossa integroitu sote-kuntayhtymä kattaa lähes kaikki alueen kunnat ja toimintaa kehitetään aktiivisesti. Itä-Savossa hyvänä esimerkkinä on henkilöstön joustava yhteiskäyttö ikääntyneiden ja terveyspalvelujen välillä.

Osa sairaanhoitopiirialueista on hankkimassa yhteisen potilas- ja asiakastietojärjestelmän yhtenäistääkseen alueensa tietojärjestelmiä.

THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Syksyisin arvioidaan alueiden edellisen vuoden palvelut. Tänä syksynä arvioinnissa keskityttiin edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut KYS-erityisvastuualueella 2019. Päätösten tueksi 7/2020

Katso myös tämän aamun Teams-tiedotustilaisuus verkossa ma 9.11. klo 9.30-10.30. Linkki tiedotustilaisuuteen sivulla:

Arviointi 2019 

Lisätietoja:

Ritva Kannisto
arviointipäällikkö, THL
Puh. 029 524 7197

Nina Knape
yksikönpäällikkö, THL
Puh. 029 524 7683

Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, THL
Puh. 029 524 6068

etunimi.sukunimi@thl.fi