Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.

Vuonna 2020 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 762 euroa kuukaudessa, lähes 50 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Mediaanieläke oli 1 534 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Miesten keskieläke oli 1 983 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 579 euroa eli viidenneksen vähemmän.
Kuukausieläke on kasvanut reaalisesti reilut 10 prosenttia eli lähes 220 euroa vuosikymmenessä.
Tasaisesta kasvusta huolimatta kolmasosan eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kahdeksan prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa on miehiä.
Uudet vanhuuseläkkeet samantasoisia kuin suurilla ikäluokilla
Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä miehillä on keskimäärin yhtä suuret eläkkeet (2 100 €, 2019) suurten ikäluokkien ja heitä hiukan nuorempien miesten kanssa. Naisilla uudet vanhuuseläkkeet (1 600 €, 2019) ovat vanhoja suurempia. 80 ikävuoden jälkeen sekä miesten että naisten eläkkeiden taso laskee selvästi.
– Uusilla vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli pitkään edeltäviä ikäpolvia paremmat eläkkeet. Nyt erot ovat tasoittuneet, kun elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä. Aiemmin oli myös anteliaampia eläkkeen laskentasääntöjä, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.
Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Etelä-Pohjanmaalla pienimmät eläkkeet
Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 085 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 879 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.
Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (1 530 €).
Kuntatasolla Kauniainen oli jälleen omassa luokassaan 3 180 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 373 €) ja Helsinki (2 186 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 287 €).
Etelä-Savossa lähes puolet eläkeläisiä
Suomessa on jo 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Vuosikymmenessä eläkeläisten määrä on kasvanut 180 000 henkilöllä eli 13 prosenttia.
Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Yli puolessa kunnista (57 %) eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja joka viidennessä yli puolet 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.
Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo (45 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %). Ainoastaan Uudellamaalla (26 %) eläkeläisiä on alle 30 prosenttia.
– Eläkkeensaajien osuus kasvoi hiukan kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pirkanmaalla. Osuus kasvoi eniten Etelä-Savossa, jossa se oli suurin jo muutenkin, kertoo Palotie-Heino.
Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (58 %), missä kolme viidestä 16 vuotta täyttäneestä on eläkeläinen. Vähiten on eläkeläisiä Oulun seudulla sijaitsevassa Limingassa (21 %) ja suurista kunnista Espoossa (22 %).
Kainuussa eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä työikäisistä
Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 192 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Määrä laski hieman vuodesta 2019. Työkyvyttömyyseläkeläisten väestöosuus 16 vuotta täyttäneistä oli suurin Kainuussa (9,0 %) ja pienin Ahvenanmaalla (3,6 %).
Kokonaiseläkemeno vuonna 2020 oli 33 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 29,7 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,5 miljardia.
Tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia.
Mitä keskieläke kuvaa?
- Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
- Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettätai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
Työeläke.fi:n eläkelaskuri (sis. ansiotason kehityksen)
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Medelpensionen 1 762 euro i månaden31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Finländarnas genomsnittliga månadspension steg med nästan 50 euro år 2020. Reellt har pensionen ökat med drygt 200 euro på ett årtionde. Var tredje har ändå mindre än 1 250 euro i månaden i pension. I mer än hälften av kommunerna är redan mer än 40 procent av befolkningen över 16 år pensionstagare.
Corona påverkade inte benägenheten att ta ut partiell ålderspension i någon större utsträckning25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
De nya partiella ålderspensionernas antal ökade endast litet under undantagsåret. I slutet av året fick 29 000 personer partiell ålderspension. Av dem har en dryg tredjedel minskat på arbete, framgår det av Pensionsskyddscentralens statistik.
Korona ei ajanut ihmisiä osittaiselle vanhuuseläkkeelle25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
Alkavien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi vain hieman poikkeusvuonna. Vuoden lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 29 000 henkilöä. Heistä reilu kolmannes on vähentänyt työskentelyä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Under coronaåret steg pensioneringsåldern rejält25.2.2021 07:28:00 EET | Tiedote
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Koronavuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi reippaasti25.2.2021 07:28:00 EET | Tiedote
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Finländarnas livslängd ökar kanske långsammare än man antagit18.2.2021 06:58:00 EET | Tiedote
Dödlighetsutvecklingen påverkar pensionskalkylernas resultat betydligt. Enligt Eurostats befolkningsprognos krymper skillnaderna i förväntad livslängd mellan EU-länderna på lång sikt. Den förväntade livslängden i Finland väntas öka långsammare än enligt Statistikcentralens prognos. En sådan utveckling skulle medföra att pensionsåldern höjs långsammare och pensionsförmånerna blir bättre än enligt de nationella antagandena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme