Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa

Vuonna 2020 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 762 euroa kuukaudessa, lähes 50 euroa enemmän kuin vuonna 2019. Mediaanieläke oli 1 534 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Miesten keskieläke oli 1 983 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 579 euroa eli viidenneksen vähemmän.

Kuukausieläke on kasvanut reaalisesti reilut 10 prosenttia eli lähes 220 euroa vuosikymmenessä.

Tasaisesta kasvusta huolimatta kolmasosan eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kahdeksan prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa on miehiä.

Uudet vanhuuseläkkeet samantasoisia kuin suurilla ikäluokilla

Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä miehillä on keskimäärin yhtä suuret eläkkeet (2 100 €, 2019) suurten ikäluokkien ja heitä hiukan nuorempien miesten kanssa. Naisilla uudet vanhuuseläkkeet (1 600 €, 2019) ovat vanhoja suurempia. 80 ikävuoden jälkeen sekä miesten että naisten eläkkeiden taso laskee selvästi.

– Uusilla vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli pitkään edeltäviä ikäpolvia paremmat eläkkeet. Nyt erot ovat tasoittuneet, kun elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä. Aiemmin oli myös anteliaampia eläkkeen laskentasääntöjä, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Etelä-Pohjanmaalla pienimmät eläkkeet

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 085 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 879 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.

Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (1 530 €).

Kuntatasolla Kauniainen oli jälleen omassa luokassaan 3 180 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 373 €) ja Helsinki (2 186 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 287 €).

Etelä-Savossa lähes puolet eläkeläisiä

Suomessa on jo 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Vuosikymmenessä eläkeläisten määrä on kasvanut 180 000 henkilöllä eli 13 prosenttia.

Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Yli puolessa kunnista (57 %) eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja joka viidennessä yli puolet 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.

Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo (45 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %). Ainoastaan Uudellamaalla (26 %) eläkeläisiä on alle 30 prosenttia.

– Eläkkeensaajien osuus kasvoi hiukan kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pirkanmaalla. Osuus kasvoi eniten Etelä-Savossa, jossa se oli suurin jo muutenkin, kertoo Palotie-Heino.

Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (58 %), missä kolme viidestä 16 vuotta täyttäneestä on eläkeläinen. Vähiten on eläkeläisiä Oulun seudulla sijaitsevassa Limingassa (21 %) ja suurista kunnista Espoossa (22 %).

Kainuussa eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä työikäisistä

Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 192 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Määrä laski hieman vuodesta 2019. Työkyvyttömyyseläkeläisten väestöosuus 16 vuotta täyttäneistä oli suurin Kainuussa (9,0 %) ja pienin Ahvenanmaalla (3,6 %).

Kokonaiseläkemeno vuonna 2020 oli 33 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 29,7 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,5 miljardia.

Tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia.

Mitä keskieläke kuvaa?

• Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
• Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettätai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
Työeläke.fi:n eläkelaskuri (sis. ansiotason kehityksen)

Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi(at)etk.fi