Keskieläke 1 845 euroa kuukaudessa

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 1 800 euroon. Keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa, kun se edellisvuonna oli 1 784 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tuoreesta tilastosta.
— Lähes 70 prosentilla suomalaisista kokonaiseläke oli alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö oli naisia. Yli 3 000 euron eläkettä sai viime vuonna noin 10 prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa oli miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Vuonna 2022 miesten keskieläke oli 2 070 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 658 euroa eli viidenneksen vähemmän.
— Sukupuolten välinen ero keskimääräisen eläkkeen tasossa muuttuu hitaasti. Ero on kymmenessä vuodessa kaventunut kaksi prosenttiyksikköä, tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino toteaa.
Eläke-ero heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.
Suurimmat eläkkeet Uudenmaan kunnissa
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, jossa keskieläke oli 2 177 euroa. Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli 1 607 euroa.
Kuntatasolla Kauniainen erottui edelleen muista 3 311 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 466 euroa, Helsingissä 2 288 euroa. Myös monissa muissa maakunnissa oli kuntia, joissa keskieläke oli koko maan keskiarvoa suurempi. Suomen pienin keskieläke oli Soinin kunnassa, 1 366 euroa.
Miesten ja naisten eläke-erot olivat suurimmat Uudenmaan kunnissa. Kauniaisissa naisten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 085 euroa pienempi kuin miehillä. Espoossa sukupuolten ero oli 942 euroa.
Joka kolmas suomalainen on eläkkeellä
Suomessa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 34 prosenttia, kun tilastointiperusteena käytetään yli 16-vuotiaita.
Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asui Etelä-Savossa, jossa eläkkeensaajien osuus oli 45 prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asui Kainuussa, lähes 44 prosenttia väestöstä. Kolmanneksi eniten asui Kymenlaaksossa, jossa eläkkeensaajia oli lähes 42 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 181 000 henkilöä, yli viisi prosenttia työikäisestä väestöstä (16–64-vuotiaat). Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus oli suurin Kainuussa, yli kahdeksan prosenttia. Pienimmät osuudet olivat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, molemmissa reilut kolme prosenttia.
Kokonaiseläkemenot 35 miljardia
Suomessa maksettiin vuonna 2022 eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia 34,9 miljardia euroa. Eläkkeistä 31,4 miljardia euroa maksettiin työeläkkeinä. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,5 miljardia euroa.
Valtaosa eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä. Vanhuuseläkkeiden summa oli 29,3 miljardia euroa.
Mitä keskieläke kuvaa?
- Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.
- Tietoihin eivät sisälly osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
- Tiedotteessa mainitut eläketulot ovat bruttosummia.
- Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Aiheesta lisää
- Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
- Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
- ETK:n eläkelaskuri — arvioi tuleva eläkkeesi (Työeläke.fi)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Borde människor som försörjt en familj få högre pension?31.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Borde pensionsrätten delas vid skilsmässa, precis som resten av egendomen? Vad kan vi lära av de franska pensionsupploppen? I säsongens sista avsnitt utvärderar och jämför vi andra länders pensionssystem med Finlands. I studion: ekonom Heikki Pursiainen, kommunikationschef Raine Tiessalo och PSC:s specialsakkunnige Niko Väänänen.
Eläkekomitea: Pitäisikö perheellisten saada muita paremmat eläkkeet?31.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Pitäisikö eläkeoikeus jakaa avioerossa, kuten muukin omaisuus? Mitä voimme oppia Ranskan eläkemellakoista? Kauden viimeisessä jaksossa peilataan muiden maiden eläketurvaa Suomeen. Studiossa keskustelemassa ekonomisti Heikki Pursiainen, viestintäjohtaja Raine Tiessalo ja erityisasiantuntija Niko Väänänen.
Podcasten Pensionskommittén: Vad är rättvisa i pensioner?10.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur görs en pensionsreform som är rättvis mot de unga? Är bergsrådens massiva tilläggspensioner rättvisa? Vem drar större nytta av pensionssystemet, män eller kvinnor? Frågor som berövar folk nattsömnen diskuteras av Akava-ordföranden Maria Löfgren, den fria journalisten Tuija Siltamäki och Pensionsskyddscentralens vd Mikko Kautto.
Eläkekomitea: Mitä on oikeudenmukaisuus eläkkeissä?10.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Miten varmistetaan nuorille reilu eläkeuudistus? Ovatko vuorineuvosten massiiviset lisäeläkkeet reiluja? Kumpi hyötyy eläkejärjestelmästä enemmän, mies vai nainen? Kansalaisia valvottavia kysymyksiä pohtivat Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, vapaa toimittaja Tuija Siltamäki ja ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Värsta placeringsåret sedan finanskrisen ute i världen27.4.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Den genomsnittliga nominella avkastningen för de pensionsplacerare som valts ut för jämförelsen var mer än åtta procent negativ i fjol. Placerarnas reella avkastning var ännu sämre, eftersom inflationen i alla länder gjorde förlusterna större. Den genomsnittliga realavkastningen var nästan –15 procent. De finländska arbetspensionsplacerarna klarade sig emellertid bättre än genomsnittet
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme