Keskieläke 1 845 euroa kuukaudessa
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 1 800 euroon. Keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa, kun se edellisvuonna oli 1 784 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tuoreesta tilastosta.
— Lähes 70 prosentilla suomalaisista kokonaiseläke oli alle 2 000 euroa kuukaudessa. Heistä selkeä enemmistö oli naisia. Yli 3 000 euron eläkettä sai viime vuonna noin 10 prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa oli miehiä, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Vuonna 2022 miesten keskieläke oli 2 070 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 658 euroa eli viidenneksen vähemmän.
— Sukupuolten välinen ero keskimääräisen eläkkeen tasossa muuttuu hitaasti. Ero on kymmenessä vuodessa kaventunut kaksi prosenttiyksikköä, tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino toteaa.
Eläke-ero heijastaa tehtyä työuraa, sen pituutta ja palkkatasoa.
Suurimmat eläkkeet Uudenmaan kunnissa
Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin edellisvuosien tapaan Uudellamaalla, jossa keskieläke oli 2 177 euroa. Pienimmät eläkkeet maksettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa keskieläke oli 1 607 euroa.
Kuntatasolla Kauniainen erottui edelleen muista 3 311 euron keskieläkkeellä. Espoossa keskieläke oli 2 466 euroa, Helsingissä 2 288 euroa. Myös monissa muissa maakunnissa oli kuntia, joissa keskieläke oli koko maan keskiarvoa suurempi. Suomen pienin keskieläke oli Soinin kunnassa, 1 366 euroa.
Miesten ja naisten eläke-erot olivat suurimmat Uudenmaan kunnissa. Kauniaisissa naisten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 085 euroa pienempi kuin miehillä. Espoossa sukupuolten ero oli 942 euroa.
Joka kolmas suomalainen on eläkkeellä
Suomessa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajien osuus koko maan väestöstä oli 34 prosenttia, kun tilastointiperusteena käytetään yli 16-vuotiaita.
Suhteellisesti eniten eläkkeensaajia asui Etelä-Savossa, jossa eläkkeensaajien osuus oli 45 prosenttia väestöstä. Toiseksi eniten eläkkeensaajia asui Kainuussa, lähes 44 prosenttia väestöstä. Kolmanneksi eniten asui Kymenlaaksossa, jossa eläkkeensaajia oli lähes 42 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa viime vuonna 181 000 henkilöä, yli viisi prosenttia työikäisestä väestöstä (16–64-vuotiaat). Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus oli suurin Kainuussa, yli kahdeksan prosenttia. Pienimmät osuudet olivat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla, molemmissa reilut kolme prosenttia.
Kokonaiseläkemenot 35 miljardia
Suomessa maksettiin vuonna 2022 eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia 34,9 miljardia euroa. Eläkkeistä 31,4 miljardia euroa maksettiin työeläkkeinä. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,5 miljardia euroa.
Valtaosa eläkkeistä maksettiin vanhuuseläkkeinä. Vanhuuseläkkeiden summa oli 29,3 miljardia euroa.
Mitä keskieläke kuvaa?
- Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Kokonaiseläke sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin eläkkeisiin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.
- Tietoihin eivät sisälly osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
- Tiedotteessa mainitut eläketulot ovat bruttosummia.
- Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Aiheesta lisää
- Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
- Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
- ETK:n eläkelaskuri — arvioi tuleva eläkkeesi (Työeläke.fi)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme