Keskuskauppakamari: Alueelliset arvoketjut logistiikkahäiriöiden tueksi, digitalisaatio hyötykäyttöön

Tuoreen selvityksen mukaan arvoketjujen globalisoituminen muuttuu koronapandemian seurauksena. Alueellisten arvoketjujen avulla yritykset voivat lyhentää kuljetusmatkoja ja kustannuksia sekä vähentää välikäsien määrää ja parantaa toimitusvarmuutta. Toivakan mukaan kyse on merkittävästä muutoksesta yritysten asenteissa.  

”On viisasta hakea ratkaisuja toimitusketjun ja yrityksen luotettavuuden lisäämiseksi. Entistä kansainvälisempi vaihtoehtoisten toimittajien verkosto useassa maassa on yritykselle erilaisissa häiriötilanteissa kuitenkin myös pelastus. Jos yrityksen kriittiset tuotteet tulevat pääosin Kiinasta, kaikki munat ovat samassa korissa ja häiriöiden sattuessa ollaan taas vaikeuksissa”, sanoo Toivakka. 

Myös yritykset ovat yllättyneitä ongelman pitkäkestoisuudesta. Pitkittynyt häiriötilanne näkyy eri kokoisten yritysten kannattavuudessa.  

”Yritykset ovat saaneet toimia vuosikymmeniä ennakoitavassa logistisessa maailmassa, jossa globaalit arvoketjut ovat kehittyneet monimutkaiseksi verkostoksi. Tällä hetkellä yritysten tuotantoketjut eivät toimi ja ne joutuvat sopeutumaan pitkittyneeseen häiriötilanteeseen, jolle ei näy loppua. Tämä tapahtuu kasvattamalla varastoja ja hakemalla uusia tavarantoimittajia sekä vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja”, sanoo Toivakka. 

Yritysten etsittävä nyt vaihtoehtoisia tavarantoimittajia lähialueilta 

Teollisuustuotanto sekä teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet reippaasti kuluneen vuoden aikana Suomen tärkeimmillä vientialoilla, mutta yritysten tuotantoa ja kannattavuutta varjostavat pitkään jatkuneet logistiset häiriöt, kuten konttipula sekä välituotteiden saatavuusongelmat.  

Myöskin Keskuskauppakamarin vientiyrityskyselyssä yli 80 prosenttia yrityksistä ilmoitti suurimmiksi pullonkauloiksi ongelmat toimitusketjuissa sekä komponenttien ja raaka-aineiden saatavuudessa. 

Toivakka arvioi, että arvoketjujen maantieteellinen sijainti voi hiljalleen muuttua myös alueellisemmaksi. Muutokset ovat hitaita, koska vaatimukset luotettavan ja vastuullisen tuotantoketjun varmistamiseksi ovat kasvaneet. Toivakka kannustaa yrityksiä etsimään vaihtoehtoisia tavarantoimittajia lähialueilta. 

”EU ja muut lähimarkkinat voisivat tarjota mahdollisuuksia suomalaisille välituotteita valmistaville ja muille teollisille yrityksille. Suomessa välituotteiden maahantuonti ja vastaavasti välituotteiden vienti ovat poikkeuksellisen suurta kansainvälisesti vertailtuna.  Pelkän hinnan sijaan toimitusten luotettavuus tai päästövähennystavoitteet ja ilmastomuutosta hillitsevät näkökulmat voivat monesta syystä nousta tärkeiksi kriteereiksi edullisen hinnan rinnalle”, toteaa Toivakka. 

Digitalisaatio hyödyksi 

Logistiikassa ja saatavuudessa voidaan korjata vain niitä ongelmia, jotka ovat omissa käsissämme. Poliittisin toimin ongelmaa ei voida poistaa, muistuttaa Toivakka. Toivakka ehdottaa, että Suomi ottaa kaiken hyödyn irti digitalisaatiosta, jotta logistiikkaketjussa voidaan optimoida kuljetuksia, lyhentää odotusaikoja ja alentaa kustannuksia sekä pienentää päästöjä.  

”Suomi on pieni ja avoin talous, jonka on pidettävä huoli kriisinsietokyvystään tulevaisuudessakin. Ehdottoman järkevää politiikkaa on huolehtia Suomen julkisen talouden kestävyydestä, jotta pystymme reagoimaan mahdollisissa tulevissa globaaleissa kriiseissä. Aivan yhtä tärkeää on huolehtia ennakoitavasta, kasvuun ja investointeihin kannustavasta toimintaympäristöstä sekä rakenteitaan uudistavasta Suomesta”, sanoo Toivakka.