Keskuskauppakamari ehdottaa: Oppisopimustuki ratkomaan osaajapulaa
Hallitus toisensa jälkeen on puhunut oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä ja pyrkinyt lisäämään oppisopimuskoulutuksen määrää. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja moni yritys kokee edelleen, että oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle toimiva vaihtoehto. Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi yrityksille suunnattua oppisopimustukea, joka pienenisi porrastetusti oppisopimuskoulutettavan osaamisen karttuessa.
Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi uuden suoraan yrityksille suunnatun oppisopimustuen käyttöönottoa.
”Yritys saisi tuen suoraan, jos oppisopimuskoulutukseen otetaan alle 30-vuotias vailla ammatillista peruskoulutusta oleva henkilö. Tuki pienenisi porrastetusti oppisopimusopiskelijan osaamisen karttuessa. Oppisopimustuki tekisi oppisopimuskoulutettavan ottamisesta huomattavasti nykyistä kannattavampaa ja houkuttelevampaa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen on ollut monen hallituksen tavoitteena ja kirjattuna useaan kertaan hallitusohjelmaan. Silti tulokset ovat tilastojen valossa varsin laihoja. Valtosen mukaan keskeinen syy tähän on se, että vielä ei ole tartuttu juurisyihin, jotka estävät oppisopimuskoulutuksen määrällisen kasvun.
”Moni yritys kokee, että oppisopimuskoulutettavan tuottavuus on alkuvaiheessa liian heikko suhteessa yritykseltä vaadittavaan taloudelliseen panostukseen. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattavaa ottaa henkilöä oppisopimuskoulutukseen. Tämä koskee valitettavasti erityisesti nuoria, joilla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä aiempaa työkokemusta”, Valtonen sanoo.
Tilastojen valossa valtaosa oppisopimuskoulutuksen volyymista on aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen omaavien jo työelämässä olevien kouluttamista. Nuoret ovat vahvasti aliedustettuja oppisopimuskoulutuksessa, vaikka oppisopimuskoulutus voisi olla monelle nuorelle loistava tapa hankki osaamista.
”Oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä muodostuu käytännössä yritysten työvoimatarpeen kautta. Kun ilmenee tarve uudelle osaajalle, voi yritys rekrytoida tarvitsemansa osaajan avoimilta työmarkkinoilta tai ottaa henkilön oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus on hyvin pitkälle räätälöitävissä yritysten tarpeita vastaavaksi ja siksi se on yritysten näkökulmasta hyvä koulutusmuoto ja rekrytointitapa”, Valtonen sanoo.
Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin piti nostaa oppisopimuskoulutuksen määrää. Oppisopimuskoulutusta joustavoitettiin ja siitä tehtiin oppilaitosten näkökulmasta taloudellisesti kannattavampaa. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut.
”Tilastojen valossa näyttää siltä, että kasvu oppisopimuskoulutuksessa on tapahtunut lähinnä alle kuuden kuukauden pituisissa lyhyissä oppisopimuskoulutuksissa. Pidemmät koko tutkintoon tähtäävät oppisopimuskoulutukset eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla”, sanoo Valtonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenJohtava asiantuntija, osaaminen, työelämä ja maahanmuutto
Puh:040 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Verosääntelystä tullut moralististen pisteverojen liukuhihna29.9.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan suomalaisesta verosääntelystä on tullut moralististen pisteverojen liukuhihna, jossa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota verotuksen laajamittaisiin vaikutuksiin. Kritiikkiä Romakkaniemi antaa erityisesti maastapoistumisverolle ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotolle. Näillä veroilla ei ole merkittävää fiskaalista vaikutusta, mutta ne heikentävät Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä sijoittajien että osaajien silmissä.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajaluottamus historiallisen alhaalla – syytä äärisynkistelyyn ei kuitenkaan ole27.9.2022 09:52:50 EEST | Tiedote
Kuluttajien näkemykset ovat juuri nyt erittäin kehnoja sekä Suomen makrotalouden kehityksestä että oman henkilökohtaisen talouden kehityksestä. Molempien suhteen odotus vuoden päähän on heikompi kuin koskaan. Vain 12 prosenttia vastaajista arvioi Suomen talouden tilan olevan vuoden kuluttua nykyistä parempi. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että vaikka omien säästöjen ja palkkojen ostovoima selkeästi hupenee, ei Suomessa toistaiseksi ole merkkejä syvemmästä taantumasta. Vallitseva hyvä työllisyys kannattelee Suomea, kunhan tilanne ei pitkity.
Keskuskauppakamari: Maahanmuuttoviraston uudistamisen lisäksi saatavuusharkinnasta luovuttava22.9.2022 16:26:51 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari jakaa pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon näkemyksen osaamisperusteiseen maahanmuuttoon liittyvän hallinnon uudistamistarpeesta. Keskuskauppakamari kuitenkin katsoo, että hallinnon uudistamisen lisäksi olisi tärkeää luopua työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta ja mahdollistaa sähköinen tunnistautuminen oleskelulupaprosessin alkuvaiheessa.
Kauppakamarikysely: Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet, mutta eivät romahtaneet21.9.2022 06:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan yritysten arviot toimialansa tunnelmista ovat heikentyneet kaikilla toimialoilla. Tuoreimmassa kyselyssä 37 prosenttia yrityksistä kuvailee tunnelmia pessimistiseksi, kun vielä kesäkuun aikana luku oli 27 prosenttia. Hyvä työllisyys kannattelee jossain määrin taloutta, mutta kipupisteenä on pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso sekä yritysten rekrytointivaikeudet. Kasvavat korkomenot ja kiristynyt rahoituspolitiikka heikentävät investointihaluja, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan kyselytulokset eivät toistaiseksi tue tulkintaa ainakaan syvemmästä taantumasta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinoiden paras veto on poissa – työttömyysaste heikentynyt tuntuvasti20.9.2022 09:57:23 EEST | Tiedote
Tuoreet työllisyystilastot kertovat työttömyyden olevan kasvussa, mutta työllisyyden heikentymisestä ei näy toistaiseksi merkkejä. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan työmarkkinoiden paras veto on nyt poissa. Jatkossa viilenevä talouden suhdanne latistaa tulevaisuudessa työllisyyden näkymiä ja vaikeuttaa optimistiakaan löytämään taloudesta myönteisiä kasvutekijöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme