Keskuskauppakamari: Eläkejärjestelmä ei voi olla suojassa, kun puhutaan kaikkia kansalaisia koskevista uudistuksista

”Tunnetusti puhe ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tai ansiosidonnaisesta eläketurvasta herättää työmarkkinajärjestöt. Niin nytkin. On kuitenkin lohdullista, että hallituspuolueissa uskalletaan olla laajakatseisia”, Kotamäki sanoo.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna liki 19 miljardia euroa. Näin suuri velkaantuminen vaatii myös poikkeuksellista vastuullisuutta ja suoraselkäisyyttä.

”Toisaalta on hyvä, ettei hallitus pelkää velkaantua. Mutta julkinen talous pitää ennen pitkää myös tasapainottaa. Ikäviä päätöksiä ei voi loputtomasti siirtää tulevaisuuteen. Kaikessa julkisen rahan käytössä on oltava suunnitelma ja niin myös velkaantumisen taittamisessa. Keskustelun kieltäminen on silmien sulkemista epämieluisalta todellisuudelta”, Kotamäki sanoo.

Eläkejärjestelmä on vuositasolla liki 30 miljardin euron julkinen tulonsiirtojärjestelmä.

”Eläkejärjestelmä ei voi olla suojassa, kun aletaan keskustelemaan kaikkia kansalaisia koskevista laajoista rakenteellisista uudistuksista. Kulmuni teki hyvää työtä ottaessaan asian esille hallituspuolueen suulla. Hallituksella on oltava oikeus keskustella eläkeuudistuksista siinä, missä työmarkkinajärjestöilläkin. Suomi on demokratia ja ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta”, Kotamäki sanoo.

”Eläkejärjestelmä jakaa tuloja sukupolvien välillä. Ja kun aiemmat uudistukset ovat tulleet voimaan hitusen liian myöhään, on sukupolvien välinen kuilu eläkkeiden tuotossa päässyt kasvamaan. On ymmärrettävää, että nuoremmat polvet kokevat epäoikeudenmukaisuutta. Toisaalta kysymys on poikkeuksellisen vaikea. Mutta esimerkiksi pitkään jatkuva eläkemaksun nousu ei helpota tilannetta. Sehän juuri osaltaan lisää sukupolvien välistä kuilua. Tilannetta on kenties mahdotonta korjata, mutta jotain toimia lienee mahdollista tehdä”, Kotamäki sanoo.

Tulevan eläkeuudistuksen suuruusluokka ja yksityiskohdat ovat tässä vaiheessa kuvitteellisia.

”Tuleeko seuraava eläkeuudistus olemaan iso vai pieni? Ja milloin sitä aletaan valmistelemaan? Tosiasia on se, että eläkejärjestelmää uudistetaan koko ajan ja ainoastaan suuremmille uudistuskokonaisuuksille on myönnetty eläkeuudistuksen arvonimi. Eläkejärjestelmässä on jo nyt mittavia uudistuspaineita, vaikka edellinen uudistus vasta tuli voimaan. Esimerkiksi työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeet ovat miljardiluokan kokonaisuuksia, jossa on merkittäviäkin muutostarpeita. Hallitus voisi hyvin antaa vähän vauhtia ja ryhtiä näille ”pienemmillekin” uudistusaihioille”, Kotamäki pohtii.