”Koronapandemian suljettua markkinoita konttimarkkinat häiriintyivät välittömästi viime vuoden keväällä. Markkinoiden kannalta väärissä paikoissa olleet tyhjät kontit jäivät ensin Eurooppaan ja tällä hetkellä taas matkaavat EU-Aasia liikenteessä takaisin tyhjinä Aasiaan”, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.  

Itämeren alueen oma konttimarkkina on häiriintynyt Venäjän talouslaman ja sanktioiden seurauksena. Venäjän tuontisatamista ei palaudu tyhjinä Suomen vientimarkkinoiden tarpeisiin kuten aiemmin. Viennin paikka paikoin tapahtunut elpyminen vaikeutti tilannetta entisestään lisää ja käytännössä pysäytti konttien saatavuuden tämän vuoden helmi-maaliskuussa.  

Woodin mukaan ne yritykset, joilla on pitkiä kuljetussopimuksia, ovat selvinneet tilanteesta verrattain hyvin. Äkillisiin tarpeisiin kontteja ei ole ollut saatavilla entiseen tapaan. Yritysten on hyvä miettiä, miten turvataan pitkäjänteisesti logistiikkaketjujen toiminta. 

”Konttikuljetukset ovat jo vuosia kasvaneet suhteellisesti muita merikuljetusten muotoja nopeammin. Tällaisessa markkinahäiriötilanteessa on luonnollista palata aikaisemmin käytettyihin kuljetusmuotoihin, kuten muihin yksikkökuljetusten muotoihin tai Itämeren liikenteessä muutoinkin tyypillisiin ro-ro-kuljetuksiin”, toteaa Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Epävakaassa tilanteessa yritykset voivat myös pyrkiä käyttämään sähköisiä kauppapaikkoja vajaalastien yhdistämiseksi ja paluukuljetusten koordinoimiseksi, että tavaran liikkuminen mahdollistetaan

Aiheesta keskusteliin aiemmin kauppakamarien tilaisuudessa ”Viennin ja tuonnin haasteita -merikuljetukset ja konttipula”.