“Se viittaa siihen, että aikaisempaa enemmän tai suurempia työnantajayrityksiä on haettu konkurssiin. Huolestuttavaa tässä on se, että työttömyys ja lomautukset heijastuvat ennen pitkää koko kansantalouden kysyntään sitä alentavasti ja sitä kautta aiheuttavat tässä tapauksessa lievän negatiivisen kierteen”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan konkurssien määrä on pysynyt maltillisena, koska tuotanto ei ole kärsinyt koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä niin paljon kuin ennakolta pelättiin. Myös tukitoimet ovat auttaneet siinä, että konkurssiluvut ovat pysyneet maltillisina. 

“Lisäksi yritykset ovat ennättäneet kohtalaisen hyvin sopeuttaa kustannuksiaan uuteen ympäristöön, joskaan ei täysin. Monet yritykset ovat myös löytäneet tapoja toimia erilaisessa ympäristössä”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki muistuttaa, että koronakriisin alusta vuoden verran voimassa oli lainsäädäntö, mikä häivytti konkursseja näkyvistä. Tämän takia vuoden 2021 helmikuuhun asti konkurssiluvut eivät ole kunnolla vertailukelpoisia. 

“Onneksi lainsäädännön muuttumisen jälkeenkään ketsuppipullo ei ole auennut”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki muistuttaa, että konkurssien määrä ei yleensä ole välittömästi reagoiva mittari, vaan se reagoi viiveellä.  

“Siksi konkurssien määrää on tarpeen seurata ihan koko ajan. Ei tässä vielä kuivilla olla”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan nyt olisi tärkeää pitää huolta, että ainakin kesän osalta tapahtumatuotantoon liittyvät riskit minimoitaisiin. 

“Tästä hyötyisi myös majoitus- ja ravitsemusala ja oikeastaan ihan koko yhteiskunta ja laajamittaisesti. Suomalaiset tarvitsevat lomaa koronasta”, Kotamäki sanoo.