Keskuskauppakamari: Koululaisten osaamistaso laskee uhkaavasti – Viisi keinoa suunnanmuutokseen

Suomen maine koulutuksen mallimaana nojaa pitkälti 2000-luvun puolen välin hyviin PISA-tuloksiin. Nyt PISA-tulokset ovat kuitenkin laskeneet neljä mittauskertaa peräkkäin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista mittaavassa TIMSS-tutkimuksessa tulokset ovat puolestaan laskeneet koko 2010-luvun ajan. Hiljattain julkaistu Karvin arviointi kertoo, että kolmannelle luokalle siirtyvillä lapsilla voi olla jopa kolmen vuoden opintoja vastaava ero osaamisessa. 

Ei enää koulutuksen mallimaa 

”Suomen vahvuus on pitkään ollut korkea osaaminen, joka on myös meidän kilpailukykymme keskeisin tukijalka. Kun osaamistaso murenee, on samalla vaara, että kilpailukykymme romuttuu. On totta, että osaamistaso on edelleen verrattain korkea Suomessa, mutta suunta on jo pitkään ollut huolestuttava. Enää ei voi puhua koulutuksen mallimaasta hyvällä omalla tunnolla”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. 

Suomen edelle PISA-tutkimuksessa ovat kiilanneet muun muassa Kiina, Singapore ja Japani. Kaikkien näiden maiden koulutusjärjestelmän vahvuuksia ovat kova työnteko sekä matemaattisten aineiden ja kielten systemaattinen opiskelu. Osaamisen kehittymistä myös mitataan varsin tarkasti.  Suomessa on menty 90-luvun puolesta välistä alkaen aika lailla päinvastaiseen suuntaan. Viimeistään nyt on arvioitava, onko valittu suunta tuottanut toivottuja tuloksia vai onko suuntaa syytä kääntää. 

”PISA-tulosten laskua on ollut vaikea selittää aukottomasti. Vaikuttavia tekijöitä on monia. Ajallisesti näyttää kuitenkin siltä, että lasku on osunut ajalle, jolloin Suomessa on siirrytty vahvemmin koulu- ja opettajakeskeiseen järjestelmään, jossa annetaan oppijalle paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Ohjaus ja kontrolli on muuttunut joustavuuteen ja valinnanvapauteen”, toteaa Valtonen. 

Lukemiseen ja matematiikan osaamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Nämä taidot ovat tärkeä pohja, jonka varaan voi rakentaa muita osaamisia. 

“Erityisen huolissaan pitää olla siitä, että lukemiseen liittyvät vaikeudet näyttävät kasvavan. Uusimpaan PISA-tutkimukseen osallistuneista 13,5 prosentilla oli heikko lukutaito. Heikosti lukevien oppilaiden määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana”, Valtonen sanoo. 

Numeroarviointi, vähimmäisosaamisen kuvaukset, kaksivuotinen esiopetus 

Keskuskauppakamari esittää viisi uudistusta, joiden avulla päästäisiin kiinni osaamistason murenemiseen: 

1. Säilytetään perusaineissa (matematiikka ja äidinkieli) koulumainen, systemaattinen ja toistoihin perustuva oppiminen sekä numeroarvostelu sanallisen arvostelun rinnalla. 
2. Otetaan käyttöön vähimmäisosaamisen kuvaukset ainakin vuosiluokkien 2, 4. ja 6. loppuun, minkä avulla arvioidaan, onko riittävä osaaminen saavutettu. 
3. Pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja siirrytään kaksivuotiseen velvoittavaan esiopetukseen. 
4. Tehdään esiopetuksesta perusopetukseen siirtymisestä joustava lapsen valmiuksien ja osaamisen perusteella. 
5. Varmistetaan perusopetuksen riittävät resurssit, tarvittavat tukipalvelut ja toimiva oppilashuolto. 

”Haluamme pitää kiinni tasa-arvoisesta peruskoulusta, jonka pohjalle Suomen menestys on luotu. Meillä on maailman parhaat opettajat ja täällä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Näitä vahvuuksia ei pidä hukata, mutta silti meillä on tarve kehittää koulutusjärjestelmäämme, jos aiomme kääntää PISA-tulokset taas nousu-uralle ja sitä myöten varmistaa, että Suomi on kilpailukykyinen tulevaisuudessakin”, painottaa Valtonen.