Keskuskauppakamari: Luotetaan ravintoloiden ja asiakkaiden vastuullisuuteen

Hallitus päättää ravintoloiden avaamiseen liittyvästä sääntelystä tänään tiistaina.
Asiakaspaikkojen rajoittaminen on hyvä tapa taata ravintoloiden turvallinen avaaminen. Joissakin kaavailuissa esitetty 50 prosentin täyttöaste on kuitenkin liian kaavamainen ja tiukka ottamaan huomioon hyvin erilaiset tilanteet ravintoloissa. Keskuskauppakamarin mukaan toimiva sääntelyraami voisi olla, että yksittäisen ravintolan täyttöasteelle asetettaisiin aluksi enintään 75 prosentin rajoitus asiakaspaikkoihin normaaliin verrattuna.
”Myöskään metrimääräisiä sääntöjä esimerkiksi pöytien etäisyyksistä ei pidä kirjata asetuksiin. Riittää, että yrittäjiä ohjeistetaan selkeän sanallisesti riittävien etäisyyksien ja muiden keinojen käyttämisestä asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Ravintoloille on jätettävä riittävä mahdollisuus huolehtia asiakkaidensa ja työntekijöidensä turvallisuudesta ravintolan olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla tavalla”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola
Lisäksi Keskuskauppakamari vaatii anniskelun mahdollistamista klo 23 asti.
”Anniskelun lopettaminen liian aikaisella kellonlyömällä ei paranna asiakkaiden turvallisuutta. Miksi illallisravintola olisi asiakkaalle turvallinen klo 21, mutta tartunnan riski olisi suurempi klo 23? Vaikka on ymmärrettävää, että yökerhoja ei haluta avata ensimmäisessä aallossa, on muistettava, että turvallisuuteen vaikuttavat muut tekijät kuin kellonaika”, sanoo Sipola.
Keskuskauppakamarin mukaan ravintoloiden avaamiseen liittyvä sääntely ei voi olla niin tiukkaa, että se tekee ravintoloiden avaamisesta kannattamatonta.
”Asiakkaiden ja työntekijöiden terveys on tietenkin ensisijaisen tärkeää. Ei kuitenkaan ole mitään järkeä sallia ravintoloiden avaamista, jos avaamiseen liittyvät säännöt eivät mahdollista kannattavan liiketoiminnan käynnistämistä. Esimerkiksi ilallisravintoloiden kannattavuuteen anniskelun kellonajoilla on merkitystä”, Sipola toteaa.
Keskuskauppakamarin mukaan ei ole syytä epäillä, etteikö jokainen ravintola kantaisi vastuuta asiakkaidensa ja työntekijöidensä turvallisuudesta. On yritysten etu, että asiakkaiden luottamus ravintoloissa ja kahviloissa asiointiin palautuu mahdollisimman pian normaalille tasolle.
Kaikkea vastuuta ei myöskään voida sysätä ravintoloiden harteille, sillä vastuunsa on myös asiakkailla.
”Asiakkaiden ei tule asioida ravintoloissa sairaana. Asiakkaiden on myös noudatettava kunkin ravintolan ohjeistusta ja huolehdittava omasta hygieniastaan”, Sipola sanoo.
Koronavirusepidemia on ajanut ravintola-alan ahdinkoon, kun alan yritysten myynti on loppunut lähes kokonaan. Hallituksen päätös sulkea ravintolat määräajaksi on erittäin poikkeuksellinen toimenpide, jonka suuria haittavaikutuksia on Keskuskauppakamarin mukaan kompensoitava alan yrityksille.
Keskuskauppakamari on esittänyt, että ravintolapalveluiden sekä anniskelun arvonlisäveroprosentti laskettaisiin väliaikaisesti 10 prosenttiin, kun taloutta ryhdytään kesällä elvyttämään. Ravintolapalveluiden nykyinen alv-kanta on 14 prosenttia ja anniskelun 24 prosenttia.
”Yksityinen kulutus tarvitsee akuutin kriisin helpottaessa sysäyksen. Ravintolapalveluiden ja anniskelun alv:n väliaikainen alentaminen tukisi ravintola-alan työllisyyttä ja elvyttäisi taloutta”, sanoo Sipola.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna SipolaJohtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky
Puh:050 352 1172johanna.sipola@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Keskuskauppakamari: Ukrainan tuki on Suomen etu19.12.2025 08:45:14 EET | Tiedote
Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
