Keskuskauppakamari: Naisjohtajien määrä pörssiyhtiöissä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi – Itsesääntely toimii Suomessa

Naisjohtajien määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa sekä johtoryhmissä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Naiset ja miehet ovat täysin tasapuolisesti edustettuina jo joka viidennen pörssiyhtiönhallituksessa ja joka kuudennen pörssiyhtiön johtoryhmässä.  

Keskuskauppakamari on edistänyt jo pitkään naisjohtajuutta itsesääntelyn keinoin.  

“Näin naistenpäivänä on hyvä muistuttaa siitä tavoitteesta, että suomalaisten yritysten johtoon pitäisi valita parhaat henkilöt sukupuolesta riippumatta. Tavoitteen toteuttamiseksi Keskuskauppakamarilla on muun muassa Naisjohtajien mentorointiohjelma, jonka avulla vauhditetaan osaavien naisten tietä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja pörssiyritysten hallituksiin”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen. 

Horttanaisen mukaan keskustelu naisten asemasta yhtiöiden johdossa rajoittuu tarpeettoman usein vain naisten hallitusjäsenyyksiin. 

“Tällöin naisten osallistumista yhtiöissä tapahtuvaan päätöksentekoon tarkastellaan liian suppeasti. Hallitusvalinnat eivät tapahdu tyhjiössä. Useimmiten edellytyksenä on menestyminen yhtiön muissa johtotehtävissä, jotta tulee huomatuksi, kun hallitusvalintoja pohditaan.”, Horttanainen sanoo.  

Pörssiyhtiöiden johtoryhmätasolle yltänyt nainen toimii edelleen useimmin tukitoimintojen johdossa. Tämä on merkittävää siitä syystä, että toimitusjohtajaksi ja pörssiyhtiöiden hallituksiin noustaan useammin liiketoimintajohdosta kuin tukitoimintojen johdosta. Liiketoiminnan johtamisvastuuta on edelleen varsin harvalla johtoryhmän naisjäsenellä.  Naisten osuus liiketoimintoja johtavista johtoryhmän jäsenistä on 14 %.   

Siinä, missä naiset ovat edelleen aliedustettuna liiketoiminnan johdossa, tukitoimintojen johdossa tilanne on selvästi parempi.  Esimerkiksi pörssiyhtiöiden tukitoimintojen johtajista 44 prosenttia on naisia ja vuonna 2021 nimitetyistä tukitoimintojen johtajista jopa 55 prosenttia on naisia. Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäseninä pysyi viime vuonna vuoden 2020 asettamalla ennätystasolla ja 34 prosenttia vuonna 2021 nimetyistä johtoryhmien jäsenistä on naisia.  

Naispuolisten hallituksen jäsenten osuuden kasvun taustalla on hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Itsesääntelyn merkitys naisjohtajuuden edistämisessä on tunnustettu myös valtioneuvoston tasa-arvo-ohjelmassa.Itsesääntelyn asemaa uhkaa kuitenkin valmisteilla oleva EU-direktiivi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä, joka on usean vuoden hiljaiselon jälkeen etenemässä. 

“Jos lakisäänteiset naiskiintiöt tulisivat voimaan, naisten hallituspaikat lisääntyisivät jonkin verran. Vaarana on kuitenkin se, että tämä vie huomion pois naisjohtajuuden edistämisestä kokonaisuutena. Kiintiösääntely voi myös johtaa siihen, että naisen nousujohteinen ura vaihtuu hallitusammattilaisuuteen, joka vähentää naisten määrää entuudestaan pörssiyhtiöiden johtoryhmissä.”, Horttanainen sanoo. 

”On mahdollista, että tuleva EU-direktiivi ei velvoita ottamaan käyttöön lakisäänteisiä sukupuolikiintiöitä, jos riittävän tasapuolinen sukupuolijakauma hallituksissa on saavutettu itsesääntelyn kautta. Tästäkin näkökulmasta on tärkeää kiinnittää edelleen huomiota tasa-arvoon talouselämän päätöksenteossa”, Horttanainen jatkaa. 

 

Viisi syytä suosia itsesääntelyä naiskiintiöiden sijaan: 

1. Itsesääntely toimii Suomessa 
2. Itsesääntely edistää naisjohtajuutta kiintiösääntelyä laaja-alaisemmin 
3. Kiintiösääntely rajaisi omistajien valtaa eikä kohdentuisi oikeudenmukaisesti yrityskenttään
4. Naisehdokkaita, joilla on osaamista liiketoimintojen johdosta, ei ole riittävästi kiintiöiden täyttämiseksi 
5. Tulevaisuus lupaa riittävän kandidaattipoolin muodostamisen 

Liite 1: Viisi syytä suosia itsesääntelyä lakisääteisten naiskiintiöiden sijaan 

Liite 2: Kaksikymmentä keinoa edistää naisjohtajuutta