Keskuskauppakamari: Nato-jäsenyys olisi turva Suomen talouden ja demokratian vakaudelle

Keskuskauppakamari oli aikanaan keskeinen edistäjä Suomen jäsenyydelle Euroopan unionissa. Se oli tuolloinkin paitsi poliittinen ja taloudellinen ratkaisu, myös Suomen turvallisuutta ja vakautta lisäävä ratkaisu. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan Suomen Nato-jäsenyys olisi jo pitkään ollut luonteva jatkumo Suomen asemassa täysivaltaisena ja suvereenina liberaalina demokratiana, markkinataloutena ja länsimaana. Venäjän uhkaava voimapolitiikka on tehnyt jäsenyyden hakemisesta akuutin kysymyksen.  

”Suomen vapauden, demokratian, markkinatalouden sekä ihmisten ja yritysten vapauden turvaaminen tulee olla kaikkein tärkein tavoitteemme. Kun päälle alkaa nousta ulkoisia uhkia, nousevat ne myös yritysten ja elinkeinoelämän asialistalle.Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Se vaikuttaa oleellisesti myös investointinäkymiin, ulkomaankauppaan ja lopulta pitkän aikavälin rahoitusympäristöön. Tämä taas heikentää yritysten kasvupotentiaalia, markkinoiden ennustettavuutta sekä vakautta ja hyvinvointia”, sanoo Romakkaniemi.  
 
Turvallisuustilanne on vaikuttanut myös vientiyritysten näkymiin. Keskuskauppakamarin helmikuussa toteuttaman vientiyrityksille suunnatun kyselyn mukaan kasvaneet suurvaltajännitteet, pakotteiden uhka ja Venäjän toiminta lähialueilla aiheuttavat epävarmuutta tuleviin vientinäkymiin. Peräti 73 prosenttia kauppakamarin vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kokee niiden aiheuttavan vähintään jonkin verran epävarmuutta vientinäkymiin.  
 
“Vanhan voimapolitiikan nostaessa taas päätään, Venäjän kanssa neuvottelemassa meidän ja Euroopan tulevaisuudesta ovat olleet ensisijaisesti Yhdysvallat ja Nato. EU ei ole noissa pöydissä, koska lähes koko Eurooppa on järjestänyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa Naton, ei EU:n kautta. Onkin ollut kylmäävää kuulla tässä tilanteessa Naton ja sen voimakkaimpien maiden vakuuttavan täyttä sotilaallista turvaa jäsenilleen. Ja luonnollisesti vain jäsenilleen”, Romakkaniemi summaa. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on ollut niin kutsuttu Nato-optio, mahdollisuus hakea jäsenyyttä kansainvälisen turvallisuusympäristön muuttuessa. 

“Suomi ei ole nähnyt tarpeelliseksi hakea Nato-jäsenyyttä kun tilanne Euroopassa oli vakaa. Kaikki tietävät, että akuutin turvallisuusuhan alla jäsenyyden hakeminen olisi myöhäistä”, toteaa Romakkaniemi, “Voikin kysyä, että jos Nato-optiota ei käytetä juuri tällaisessa muuttuneessa turvallisuustilanteessa, kuitenkin ilman meihin kohdistuvaa akuuttia uhkaa, niin milloin sitten?”