Keskuskauppakamari: Osaajapula torjutaan maahanmuutolla ja koulutukseen liittyvän sääntelyn keventämisellä

“Osaamisen niukkuus tulee olemaan yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista kilpailukyvyn kehittämisessä. Meidän on löydettävä ne ratkaisut, joilla selätämme olemassa olevan osaamisvajeen ja estämme uutta syntymästä”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen sanoo. 

Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan 

Osaamisvajeen lievittämiseen, työllisyysasteen parantamiseen sekä Suomen väestörakenteen oikaisemiseen tarvitaan osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä pikaisesti.  Suomeen tulemisen pitää Valtosen mukaan olla osaajille aina helppoa ja sujuvaa. Lisäksi Suomen pitää tehdä aktiivista osaajien houkuttelua valituissa kohdemaissa ja ryhmissä. Työikäisen väestön määrän laskua ei saada pysäytettyä ilman osaamisperusteisen maahanmuuton kasvattamista. 

”Suomi voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka houkutteleva maa se on kansainvälisille osaajille. Osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa ei kannata jättää sattuman varaan. Oikeilla politiikkatoimilla osaamiseen perustuva maahanmuutto saadaan kasvuun”, kertoo Valtonen. 

Suomessa koulutusjärjestelmää koskeva sääntely on tiukkaa ja se heikentää koulutuksenjärjestäjien kykyä reagoida osaamistarpeisiin. Koulutusvastuisiin ja -määriin liittyvää sääntelyä pitäisi keventää. Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.  

“Koulutuksenjärjestäjillä pitää olla itsellään kyky reagoida osaamistarpeisiin lisäämällä koulutusmääriä, muuttamalla olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjä, perustamalla uusia koulutusohjelmia tai tarjoamalla lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia. Nykyisellään koulutusjärjestelmään tarvittavat muutokset toteutuvat auttamatta liian hitaasti”, sanoo Valtonen. 

Osaajien tarve kasvaa ja siihen on vastattava ajoissa 

Kauppakamareiden jäsenyrityskyselyiden mukaan koronapandemia on vaikuttanut osaajapulaan isossa kuvassa vain vähän. Vuoden 2020 alussa 62,7 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Saman vuoden syksyllä vastaava luku oli edelleen 51,8 prosenttia. Tämä korostaa sitä, että koronapandemian vaikutukset yritysten toimintaan ovat hyvin erilaisia eri toimialoilla ja myös osittain maantieteellisesti. 

“Kaikki merkit osoittavat, että osaamisvaje voi kasvaa entisestään lähivuosina. Uuden osaamisen ja osaajien tarve alkaa kasvamaan todennäköisesti heti, kun pääsemme yli koronapandemiasta. Järkevintä olisi huolehtia jo nyt siitä, että osaamisvaje ei muodostu kasvun esteeksi tulevaisuudessa”, toteaa Valtonen. 

Väestöennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun kymmenen vuoden kuluttua. Samalla työikäisen väestön määrä jatkaa edelleen laskuaan. Opetushallituksen ennakointitiedot osoittavat, että eläköitymisen ja kokonaan uusien työpaikkojen syntymisen takia uusien osaajien ja uudenlaisen osaamisen tarve on merkittävä.  

“Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan Suomen talouskasvu on jäämässä puoleen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Selittäviksi tekijöiksi on esitetty nimenomaan pienehköä maahanmuuttoa ja osaajapulaa. Nyt tarvitaan pikainen suunnanmuutos”, painottaa Valtonen. 

Keskuskauppakamarin tuore julkaisu Ratkaisuja osaamisvajeeseen antaa tilastojen, ennakointitiedon ja kyselyiden valossa selkeän kuvan siitä, mikä Suomen osaamisvaje oikeasti on. Osaamisvajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa tarjolla oleva osaaminen ja osaajat eivät kohtaa työantajien osaamistarpeen kanssa, huomioiden myös tiedossa olevat tulevaisuuden osaamistarpeet. Julkaisussa myös esitetään noin 20 ratkaisua osaamisvajeen nujertamiseen. 

Liite:

Keskuskauppakamarin ratkaisuja osaamisvajeeseen