Keskuskauppakamari: Puhtaan energian investointiedellytykset on turvattava windfall-veroa säädettäessä

Suomi on ottamassa käyttöön windfall-veroksi kutsuttua sähköalan yritysten poikkeuksellista voittoveroa vuodelle 2023. Vuodenvaihteessa annettu esitys perustuu energiakriisin vuoksi annettuun EU-asetukseen, mutta vero on huomattavasti asetuksen edellyttämiä toimenpiteitä laajempi. Hallitus on kirjannut, että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan veroa säädettäessä.

Suomessa on suuri tarve puhtaan sähköntuotannon investoinneille, jotta sähkön lisääntyvään kysyntään pystytään vastaamaan. Investoinnit puhtaan energian tuotantoon ovat erittäin tärkeitä myös muiden vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen.

Keskuskauppakamari on huolissaan veron vaikutuksista Suomen kilpailuasemaan ja investointiympäristöön. Määräaikaisena kriisitoimena sähköntuottajien poikkeuksellisten voittojen verottaminen on ymmärrettävää, mutta se ei saa mennä kilpailijamaita pidemmälle.

”Investointien turvaamiseksi on tärkeää, että Suomi pysyisi EU-asetuksen puitteissa. Ehdotuksessa on käytännössä kysymys Suomen kansallisesta windfall-verosta, joka menee huomattavasti EU-asetusta pidemmälle. Esimerkiksi Ruotsiin kaavaillaan saman asetuksen perusteella huomattavasti lyhytaikaisempaa ja suppeampaa veroa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Keskuskauppakamarin mukaan ehdotettu windfall-vero on hyvin monimutkainen. Se on valmisteltu poikkeuksellisen nopealla aikataululla ja se koskisi koko verovuotta 2023, vaikka lainsäädäntötyö on edelleen kesken. Tavoitteena on leikata sähköalan yritysten poikkeuksellisia voittoja, mutta käytännössä vero kohdistuisi sähköntuotannon voittoihin huomattavasti laajemmin.

”Investointiedellytykset on huomioitava paremmin veroa säädettäessä. Vähintäänkin kohtuullinen tuotto sähköntuotantoon sidotulle pääomalle sekä konsernin sisällä kulutettu sähkö tulisi kaikissa tapauksissa jättää veron ulkopuolelle. Lisäksi taannehtivasti voimaan tuleva verolainsäädäntö on verotuksen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta erittäin kyseenalaista, ja EU-asetusta pidempi soveltamisala lisää sähköntuottajien epävarmuutta”, Kujanpää sanoo.

Suomi haluaa profiloitua vihreän siirtymän edelläkävijänä, eikä energiainvestointeja ole varaa hävitä Ruotsille.

“Yrityksissä on huolta, että kerran käyttöönotettua veroa on helppo jatkaa. Puolueilta tarvitaan selvä viesti, että vero kuopataan tämän vuoden jälkeen. Puhtaan sähkön tuotannon verottaminen muuta yritystoimintaa kireämmin on karhunpalvelus sekä energian saatavuudelle että ilmastotavoitteille”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.