Keskuskauppakamari purkaisi apteekkisääntelyä ja siirtäisi itsehoitolääkkeiden myyntiä myös vähittäiskauppoihin

”Yrityksillä on oltava reilut ja tasapuoliset edellytykset kilpailla markkinoilla parhaimman laadun takaamiseksi. Raskas apteekkisääntely estää apteekkeja vastaamasta asiakkaiden tarpeisiin ja kysyntään. Asiakkaille apteekkisääntelyn purkaminen tarkoittaisi apteekkien määrän lisääntymistä, aukioloaikojen kasvamista ja lääkkeiden hintojen alenemista”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.  
 
Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2020 tekemän apteekkimarkkinoita koskevan selvityksen mukaan apteekkien määrä on pysynyt melkein samana vuodesta 2010 vuoteen 2018, vaikka lääkkeisiin ja lääkinnällisiin kulutustavaroihin käytettävä vuosittainen summa on kasvanut samassa ajassa noin 600 miljoonalla eurolla.  
 
Keskuskauppakamarin mukaan veronmaksajille kallis apteekkijärjestelmä ei vastaa enää nyky-yhteiskunnan tarpeita. Keskuskauppakamari esittää apteekkien määrän lisäämiseksi ilmoitusmenettelyä, joka mahdollistaisi apteekin perustamisen nykyistä helpommin.
 
”Tällä hetkellä apteekkien määrän tiukka sääntely tekee uusien apteekkien avaamisen vaikeaksi, vaikka tarvetta ja kysyntää olisi. Apteekkisääntelyssä tulisikin luopua tarveharkinnasta ja apteekin perustaminen pitäisi tehdä mahdolliseksi ilmoitusmenettelyllä, jos perustaja ja apteekki täyttävät lain vaatimat edellytykset apteekkitoiminnan harjoittamiseen. Näin pidetään huolta turvallisuudesta ja ammattitaidosta”, sanoo Romakkaniemi. 
 
Keskuskauppakamari sallisi apteekkitoiminnan harjoittamisen yhtiömuodossa nykyisen proviisorimallin sijasta. Farmaseuttinen osaaminen säilyisi lupamenettelyn avulla ja lääkelain asettamin vaatimuksin.
 
”Apteekkien omistajuus on nykyisin rajattu vain proviisoreille ja apteekin yhtiömuodon tulee olla yksityinen elinkeinonharjoittaja. Tämä omistajuusmalli on historiallinen jäänne, jonka perusteet ovat murtuneet. Riittävä ammattitaito ja farmaseuttinen osaaminen voidaan taata lupamenettelyn avulla myös muunlaisella omistuspohjalla”, sanoo Romakkaniemi.  
 
Keskuskauppakamari siirtyisi apteekkien määrän sääntelystä laadullisiin kriteereihin, joka takaisi apteekkien palvelutason ja turvaisi lääkkeiden saatavuuden ympäri Suomen. Samalla itsehoitolääkkeiden saatavuutta parannettaisiin vapauttamalla reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynti vähittäiskaupoilla. 
 
”Lääkkeiden saatavuuden ja maan kattavan lääkehuollon turvaamiseksi täyden palvelun apteekeille pitää määritellä minimitaso lääkevaraston sisällöstä ja koosta. Myös reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynti tulee vapauttaa vähittäiskaupoille kuten muissakin Pohjoismaissa on tehty. Myynnin salliminen vähittäiskaupoissa parantaisi itsehoitolääkkeiden saatavuutta sekä alentaisi lääkkeiden hintoja”, sanoo Romakkaniemi. 
 
Romakkaniemen mukaan itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen on mahdollista tehdä hallitusti niin, että lääkeneuvonta toteutuu. Itsehoitolääkkeille voidaan asettaa myös osto- tai pakkauskokorajoituksia. 

”Tosiasiallisesti muutosta on jo tapahtunut, eikä maailma ole kaatunut pelotteluista huolimatta. Jo nyt osassa liikenneasemia on otettu käyttöön apteekkien palvelukaappeja, jotka ovat auki liikennemyymälän aukiolojen kanssa samassa tahdissa. Liikenneaseman henkilökunta on perehdytetty, eivätkä he saa antaa asiakkaille lääkeneuvontaa tai myydä asiakkaille kerralla yhtä pakkausta enempää. Palvelupisteessä on lääkeneuvontaa varten myös puhelin, josta asiakas saa apteekin henkilökunnan kiinni niin halutessaan. Tämä on loistava esimerkki toimivasta asiakaspalvelusta, jota voisimme laajentaa Suomeen laajemminkin tiukkaa ja veronmaksajille kallista sääntelyä purkamalla”, sanoo Romakkaniemi.