Keskuskauppakamari: Sote on uudistettava kuntapohjaisella mallilla

”Kolmannen hallinnontason rakentaminen uudella verotusoikeudella olisi kallis ja tehoton ratkaisu. Soten tuottavuutta ja laatua on lähdettävä parantamaan välittömästi nykyjärjestelmää kehittämällä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Keskuskauppakamarin mukaan tuottavuuden ja laadun parantaminen vaativat sote-palveluille monituottajamallia, suurempia kuntiin pohjautuvia järjestäjätahoja, kustannusten läpinäkyvyyttä ja budjettirajoitteita, tiedon ja teknologian parempaa hyödyntämistä sekä palvelujen tehokkaampaa integraatiota.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjät ja tuottajat on erotettava. On selvää, että järjestäjä on julkinen taho. Palvelujen tuottamiseen ei kuitenkaan pidä sisältyä ideologia lukkoja, vaan palvelut tulee tuottaa tavalla, joka on veronmaksajille kustannustehokkain ja asiakkaille laadukkain. Tapauskohtaisesti järkevin valinta voi olla julkinen taho, yritys tai järjestö”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan palveluita voitaisiin tuottaa monipuolisemmin käyttämällä palveluseteleitä merkittävästi nykyistä laajemmin. Asiakkaalla tulee olla aina subjektiivinen oikeus palveluseteliin, jos hänen hoitoaan ei muuten pystytä järjestämään hoitotakuuajan puitteissa. Keskuskauppakamarin mukaan hoitotakuuaikoja tulisi myös lyhentää.
”Julkisen sektorin on altistettava oma palvelutuotantonsa kilpailulle. Kilpailu varmistaa, että tehokkaimmat ja laadukkaimmat toimintamallit syrjäyttävät tehottomia toimintatapoja. Palveluseteli on kuitenkin ennen kaikkea asiakkaan etu, sillä se nopeuttaa hoitoonpääsyä ja mahdollistaa asiakkaalle valinnanvapauden tulotasosta riippumatta”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mallissa sosiaali- ja terveydenhuollon suuremmat järjestäjätahot saavutettaisiin kuntien laajemmalla yhteistyöllä, kuntaliitoksilla ja viiden erityisvastuualueen (ERVA) vahvemmalla roolilla.
”Kuntia on kannustettava kasvattamaan kokoaan uudistamalla valtionosuusjärjestelmää sekä maksamalla kuntaliitoksista ennustettavia ja tuntuvia liittymistukia. Perusterveydenhuollon järjestäjätahoille tulisi myös säätää asukasmäärään perustuva minimikoko”, Sipola listaa.
Keskuskauppakamarin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tehostaminen ja laadun parantaminen eivät onnistu ilman kustannusten läpinäkyvyyttä. Kunnilla tulisi olla yhtenäinen kustannuslaskentamalli, sillä kustannuksia on pystyttävä vertailemaan. Läpinäkyvyys mahdollistaa kehittämisen kannalta olennaisen tiedolla johtamisen.
Suurin säästöpotentiaali sote-sektorilla liittyy Keskuskauppakamarin mukaan tiedon ja teknologian parempaan hyödyntämiseen. Julkisen sektorin tulisi harpata digitalisaation eturintamaan. Teknologian mahdollisuuden on hyödynnettävä täysimittaisesti esimerkiksi vanhusten kotihoidossa, kuntoutuksissa ja lääkärien vastaanotoissa.
Keskuskauppakamari julkaisi Tuottavuutta parantava sote -mallinsa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamiseksi tänään. Malli löytyy täältä (ks. myös liite).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna SipolaJohtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky
Puh:050 352 1172johanna.sipola@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Vientiyritysten odotukset tulevalle vuodelle myönteisimmät vuosiin – Saksan miljardiluokan investointien toivotaan vauhdittavan vientiä26.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
