”Sote-uudistuksen toteuttaminen johtaa väkisinkin verotuksen kiristymiseen ja kokonaisveroasteen nousuun. Pelkkä linjaus siitä, että verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä astuessaan voimaan, ei ole riittävä toimenpide estämään veronkorotuksia ja kustannusten kasvua”, Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola sanoo. 

Uudistuksessa esitetään, että sote-palveluiden rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, valtion verotus kiristyisi ja kunnat velvoitettaisiin alentamaan kunnallisveroa 13,26 prosenttiyksiköllä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin.  

Sipola muistuttaa, että kuntien pitkään jatkunut velkaantuminen ja heikko taloustilanne luovat paineita kunnallisverojen kiristyksille ja esitetty uudistus tulisi vain kiihdyttämään korotuspaineita. 

“Samalla kun kuntien tulot ja käyttötalousmenot puolittuisivat nykyisestä, kuntien taseiden alijäämät sekä velat säilyisivät ennallaan. Samanaikaisesti kuntien investointitarve ei tule vähenemään vaan varsinkin kasvukeskuksissa investointitarpeet ovat kasvussa. On selvää, että uudistus ei ratkaise kuntien ongelmia vaan aiheuttaa uusia”, Sipola sanoo. 

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan kuntien osuutta yhteisöverotuotosta ei myöskään pidä leikata esitetyllä tavalla. 

“Kunnilla on oltava riittävät kannusteet työllisyyden ja elinvoiman edistämiseen. Elinvoimatehtävien rooli tulee korostumaan kunnissa, jos sote-uudistus toteutuu. Tästä syystä kuntien osuus yhteisöverosta tulee säilyttää nykyisellään”, Sipola sanoo. 

Koska esitys ei sisällä minkäänlaisia kannusteita sote-palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiselle, tulee uudistus kiihdyttämään sote-kustannusten kasvua entisestään. Tämä puolestaan tulee luomaan paineita verojen korotuksille myös valtion verotuksessa. 

Keskuskauppakamarin mukaan kustannuksia lisää ja siten verojen korotuspaineita kasvattaa erityisesti esitykseen sisältyvä vaatimus hyvinvointialueiden “riittävästä omasta palvelutuotannosta”. Tuottavuus ja tehokkuus eivät kasva, jos julkista palveluntuotantoa suojellaan perusteettomasti kilpailulta. 

“Julkisia varoja on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja niin, että ne luovat mahdollisimman suurta lisäarvoa veronmaksajille. Hyvinvointialueille tulisi antaa mahdollisuus valita tehokkain ja laadukkain tuotantotapa järjestämilleen palveluille. Yksityinen sektori tulisi ottaa mukaan palveluiden tuotantoon merkittävästi suunniteltua vahvemmin”, Sipola sanoo. 

Sote-uudistuksella tulisi olla merkittävä rooli julkisen talouden tasapainottamisessa. Nopeasti velkaantuvalla ja ikääntyvällä Suomella ole Keskuskauppakamarin mukaan varaa toteuttaa sellaista uudistusta, joka entisestään kasvattaa julkisia menoja, korottaa veroja, eikä myöskään paranna sote-palveluiden laatua. 

Keskuskauppakamari lausui asiasta eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 4.3.2021. Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi löytyy täältä.