Keskuskauppakamari: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa – Hallituksen D-viisumiesitystä korjattava ja työntekijöiden perheenyhdistämistä helpotettava

Maahanmuuttoa lisäämällä turvataan osaavan työvoiman saatavuus ja oikaistaan Suomen väestörakennetta. Suomi tarvitsee lisää veronmaksajia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestää tulevaisuudessa. Hallituksen tavoitteet työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisesta ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kolminkertaistamisesta ovat hyviä, mutta nyt tarvitaan lisää konkretiaa.
”Maahanmuuttokeskustelu Suomessa on usein aivan nurinkurista. Maalataan kohtuuttomia uhkakuvia ja takerrutaan mahdollisiin ongelmiin. Meidän pitäisi nähdä maahanmuuton positiivinen vaikutus Suomelle ja pyrkiä edistämään erityisesti työn ja koulutuksen perässä Suomeen muuttamista”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Eduskunnassa tänään käsittelyssä olevassa Perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymyksessä nostetaan tikunnokkaan hallituksen esitys perheenyhdistämisen lainsäädännön muutoksista. Samalla maalataan erilaisia uhkakuvia maahanmuuttoon liittyen. Välikysymyksen mukaan maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön tulee minimoida maahanmuuton seurauksena suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvia ongelmia ja kielteisiä lieveilmiöitä.
”Jos maahanmuuttokysymyksiä tarkastellaan vain uhkakuvien kautta, jää todellinen edistys saavuttamatta. Tarvitaan maahanmuuttopositiivista asennetta ja halua edistää työhön ja koulutukseen perustuvaa maahanmuuttoa. Jos on halua ja oikea asenne, alkaa edistystä ruokkivia ratkaisujakin löytyä”, sanoo Valtonen.
Jos perhettä ei saada Suomeen, lähtee osaajakin pois maasta
Hallitusohjelmassa todetaan, että perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia selvitetään. Esitys jättää kuitenkin huomioimatta työn perässä Suomeen muuttaneiden haasteet perheenyhdistämisessä. Käytännössä korkeat tulorajat estävät perheenyhdistämisen ja johtavat liian usein siihen, että osaajat muuttavat pois Suomesta. Keskuskauppakamari vaatii muutoksia työntekijöiden perheenyhdistämisen tulorajoihin.
“Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaaditaan yhteensä 2600 euroa nettona kuukaudessa. Tämä tarkoittaa noin 3500 euron kuukausittaista bruttopalkkaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan esimerkiksi rakennustyöntekijän kokonaisansion mediaani kuukaudessa on noin 3000 euroa ja terveydenhuollon työntekijän 2500 euroa”, Valtonen sanoo.
”Tällä hetkellä perheenyhdistämisen tulorajat nousevat ylitsepääsemättömäksi esteeksi monille yleisissä suomalaisissa ammateissa työskenteleville ulkomaalaisille. Jos perhettä ei saada Suomeen, lähtee osaaja usein itse pois maasta. Tähän meillä ei yksinkertaisesti ole varaa”, Valtonen jatkaa.
D-viisumi myönnettävä heti, kun oleskelulupahakemus on laitettu vireille
Hallitus yrittää nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahantuloa ns. pikakaistan avulla, joka perustuu keskeisesti uuteen kansalliseen D-viisumiin. Maahantulo nopeutuu kuitenkin hallituksen omienkin arvioiden mukaan vain viikolla. Muutoksesta aiheutuvat tietojärjestelmäkustannukset ovat lähes neljä miljoonaa euroa.
”Hallitus esittää, että kolmannen maan kansalainen saa D-viisumin samalla kun hänelle myönnetään oleskelulupa. Meidän näkemyksemme on, että D-viisumi pitäisi myöntää jo silloin, kun oleskelulupahakemus on laitettu vireille. Viisumi on toteutettu näin useassa Euroopan maassa ja tällä tavalla saataisiin aidosti nopeutettua maahantuloa”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari vaatii myös D-viisumin hyödyntämistä laajemmin maahanmuutossa. Nyt esitetyssä muodossa opiskelijat ja muut työntekijät kuin erityisasiantuntijat eivät ole oikeutettuja saamaan viisumia. Tämä valuvika pitää korjata mahdollisimman pian, jotta D-viisumista saadaan kaikki hyödyt irti.
“Perussuomalaisten ja Liike Nyt kertovat välikysymyksessään haluavansa edistää koulutetun ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuttoa. Nyt heillä olisi oiva mahdollisuus yhdessä hallituksen kanssa korjata D-viisumiesitystä ja perheenyhdistämisen lainsäädäntöä siten, että niillä aidosti tuettaisiin nopeaa ja sujuvaa osaajien maahanmuuttoa. Odotamme tekoja maahanmuuton edistämiseksi”, Valtonen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenJohtava asiantuntija, osaaminen, työelämä ja maahanmuutto
Puh:040 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Vientiyritysten odotukset tulevalle vuodelle myönteisimmät vuosiin – Saksan miljardiluokan investointien toivotaan vauhdittavan vientiä26.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme