Keskuskauppakamari: Työllisyys on nyt matalampi kuin ennen koronakriisiä - huomio kiinnitettävä pitkäaikaistyöttömyyteen

Tänään julkaistujen työllisyyslukujen mukaan työllisyysaste oli 70 prosenttia vuoden 2021 helmikuussa. Työttömyysaste oli 8,1 prosenttia.  Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen uudistusten takia trendiluvut julkaistaan toukokuun lopulla. 

”Korona on ilmiselvästi jättimäinen häiriö työmarkkinoilla. Suomessa se on näkynyt varsinkin lomautusten kasvuna. Kokoaikaisesti lomautettuja oli helmikuun laskentapäivänä noin 56 000 henkilöä. Se on kauhean suuri luku verrattuna normaaliin, mutta onneksi selvästi pienempi kuin kriisin alkuvaiheessa”, Kotamäki sanoo. 

”Lohdullista on se, että työmarkkinoilla kriisi on tasaantunut eikä käännettä huonompaan olla nähty. Huolestuttavaa on tietysti se, että nykytyöttömyyden taso on korkeampi ja työllisyys matalampi kuin ilman koronakriisiä. Varsinkin huomioiden, että Suomen rakenteellinen työttömyys on jo valmiiksi kansainvälisesti vertaillen korkea”, Kotamäki sanoo. 

Työllisyys supistuu ennestään rajoitusten seurauksena, arvioi Kotamäki. Liikkumisrajoitukset lisäävät todennäköisesti myös lomautusten määrää, jos yritystoiminta hiljenee entisestään. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan menetykset pelkästään pääkaupunkiseudun kaupalle olisivat noin miljardin viikossa. 

”Tilastot korostavat tarvetta huomioida yritykset sulku- ja liikkumisrajoitusten aikana. Myös yritysten kustannuskilpailukyvystä on pidettävä huolta etupainotteisesti. Haluamme, että suomalaiset yritykset ovat etunenässä kilpailemassa markkinaosuuksista, kun maailmantalous kunnolla avautuu ja lähtee nousuun. Ennustetut kasvuluvut jo tälle vuodelle ovat merkittäviä”, Kotamäki sanoo. 

 Kotamäki haluaa myös kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun. 

”Kriisi on nyt jatkunut yli vuoden ja nähdään, että pitkäaikaistyöttömyys on koholla. Se on noussut jokseenkin tasaisesti kriisin ajan ja kohta ylitetään 100 000 hengen raja. Huolestuttava trendi viittaa työmarkkinoiden kierron heikentymiseen eli uusia työsuhteita ei ole syntynyt aikaisempaan malliin”, Kotamäki sanoo. 

”Pitkäaikaistyöttömyys on erityisen huono juttu, koska se sulaa hitaammin kuin lyhyempiaikainen työttömyys. Mitä pidempään ihminen on työttömänä, sitä enemmän inhimillinen pääoma kuluu ei toisin sanoen tietotaito tuppaa ruostumaan. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää saada työmarkkinat vetämään niin, että pitkäaikaistyöttömyys pysyisi mahdollisimman matalalla tasolla”, Kotamäki linjaa. 

Kotamäen mukaan huhtikuun puoliväliriihessä olisi korkea aika päättää luvatuista työllisyystoimista. Keskuskauppakamari on aiemmin esittänyt listan toimia, joilla 100 000 uutta työpaikkaa voidaan saavuttaa.  

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri päivittyy seuraavaksi 25.5., jolloin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus palaa normaaliin julkaisuaikatauluun julkaisten kuukausittaiset trendiluvut. Sivustolla tullaan pitämään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.  

Keskuskauppakamarin työllisyyspaketti löytyy täältä.