Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Työllisyystavoite on 110 000 työllisen päässä

Jaa

Työmarkkinoilta kantautuu positiivisia uutisia. Työllisyys on kasvussa ja työttömyys laskussa. Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan työllisyys on nyt 110 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä tavoitteesta. Myös lomautuksia ja pitkäaikaistyöttömyyttä on edelleen paljon.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala

”Nyt seurataan tarkasti talouden isoa kuvaa. Monet indikaattorit viittaavat siihen, että koronan jälkeinen kasvu on alkanut. Näin on myös työmarkkinoilla, kun vuodentakaiseen verrattuna työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni toukokuussa”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Kotamäen mukaan ei pidä tulkita, että koronakriisi olisi ohitse. 

”Kokoaikaisten lomautusten määrä on edelleen koholla, kun laskentapäivänä oli reilusti yli 40 000 ihmistä lomautettuna. Tämä on karkeasti viisinkertainen lukema normaaliin verrattuna. Kaikki työntekijät eivät ole pystyneet palaamaan työpaikoilleen”, Kotamäki sanoo. 

Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on koholla ja luku on ollut yli 100 000 jo kolmen kuukauden ajan peräjälkeen. 

”On tavallista, joskin valitettavaa, että pitkäaikaistyöttömyys nousee taantumien aikana. Nyt nousu on ollut tasaista joka kuukausi koronakriisin alusta asti ja tällä hetkellä yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita on yli 110 000. Pitkäaikaistyöttömien määrä ei valitettavasti ole näyttänyt hidastumisen merkkejä – ainakaan vielä”, Kotamäki sanoo. 

Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvulle on Kotamäen mukaan useita syitä. 

”Siellä on sekä työn kysyntään että tarjontaan liittyviä syitä. Joidenkin väestöryhmien uudelleentyöllistyminen on vaikeaa, kun he kerran joutuvat työttömiksi. Esimerkiksi lähellä eläkeikää olevien olisi parasta jatkaa työssä eläkeikään saakka, koska työllistymisen todennäköisyys alkaa olemaan matalahko. Toisaalta kaikki työttömät eivät välttämättä heti hakeudu töihin työttömyysturvan pitkän keston takia (400 päivää). Riskinä tässä on ammattitaidon rapistuminen, kun ollaan poissa työstä”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös suhdannetilanne. 

”Jos markkinat eivät vedä, niin uusien työntekijöiden rekrytointi vähenee. Koronakriisi on konkreettisesti sulkenut monia työpaikkoja ja vähentänyt tiettyjen alojen hyödykkeiden kysyntää. Näin ollen ihmiset, jotka normaaleina aikoina olisivat kenties työllistyneet, ovat nyt vielä työttömiä kasvattaen pitkäaikaistyöttömien määrää”, Kotamäki sanoo.  

Talouspolitiikan näkökulmasta on syytä kysyä, kuinka pitkäaikaistyöttömyyttä olisi mahdollista painaa alas. 

”Aktiivinen työvoimapolitiikka on tärkeää. Myös työnteon kannusteet tulisi olla kunnossa. Vippaskonsteja ei ole: velvoittava työvoimapolitiikka ja työmarkkinoille suuntaavat työttömyysturvan ehdot ovat kaiken keskiössä.” 

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri löytyy täältä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.      

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari ja Metsäteollisuus: Suomen kilpailukyky tarvitsee selkeitä ratkaisuja EU:n merenkulun päästökaupassa14.7.2021 16:52:52 EEST | Tiedote

Euroopan komission tänään osana Fit for 55-pakettia antama lainsäädäntöesitys merenkulun ulottamisesta päästökauppaan tuo markkinaehtoisen mekanismin keinovalikoimaan meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Meriliikenteestä erittäin riippuvaisen Suomen kannalta on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Suomi huolehtii päästövähennysten lisäksi vientialojen kilpailukyvystä, kun merenkulun päästökaupan yksityiskohdista sovitaan EU:ssa.

Suomen vienti jatkaa 8 prosentin kasvussa – matkustusrajoitukset jarruttavat kasvua, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori9.7.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Kesäkuussa Suomen vienti jatkoi kasvuaan. Kauppakamarien tuoreiden vientiasiakirjatilastojen mukaan alkuperätodistusten kysyntä kasvoi maalis-kesäkuussa peräti 8 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa vientiä varten yritykset hakivat kesäkuussa kauppakamareista yhteensä 6226 alkuperätodistusta, mikä on jopa enemmän kuin viennin ennätysvuonna 2019, jolloin määrä oli 6217.

Kauppakamarikysely: Alkushokin jälkeen yritykset pärjäsivät koronapandemiassa ennakoimaansa paremmin – toimialakohtaiset erot kuitenkin suuria30.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Koronapandemian vaikutukset ja jäljet yritysten toimintaan ovat suuret, mutta eivät ihan niin suuret kuin mitä yritykset itse pandemian alussa arvioivat, selviää kauppakamareiden maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2021 välillä tekemistä koronakyselyistä. Toiset toimialat, kuten teollisuus, ovat selvinneet kohtalaisen vähin vaurioin, kun taas majoitus- ja ravintola-ala sekä kulttuuri ovat olleet suurkärsijöitä.

Kauppakamarien PK-hallitusbarometri: Yrityksen ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat lisäarvoa hallitustyöskentelyyn28.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

PK-yritysten hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita todennäköisimmin niissä yrityksissä, joiden hallituksissa on yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Hallitukset, joissa on ns. ulkopuolisia eli riippumattomia jäseniä, tuovat myös selvästi enemmän lisäarvoa yrityksen toimintaan ja ulkopuolisia jäseniä arvostetaan. Ulkopuolisia hallituksen jäseniä on kahdella viidestä PK-yrityksestä. Tiedot käyvät ilmi kauppakamarien joka toinen vuosi toteutettavasta PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 804 yritysjohtajaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme