Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari vaatii selkeyttä työehtosopimuksiin

Jaa
Keskuskauppakamari vaatii työehtosopimuksiin lisää selkeyttä. Selkeyttämistä tarvitaan sekä itse sopimuksiin että julkiseen keskusteluun. Nyt säännöt ovat sekavia ja äärimmäisen moniulotteisia. Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta ja jokaisessa on omat kommervenkkinsä, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tänään julkaissut selvityksen työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja sitä edistävistä toimenpiteistä. Selvityksessä alleviivataan selkeyttämisen tarvetta julkiseen keskusteluun. 

”Paikallinen sopiminen on tärkeää niin yritysten menestyksen kuin eri toimijoiden yhdenvertaisuusnäkökulmastakin. Hallitukselle pisteet asian lisäselvittämisestä”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki huomauttaa, että yrityskoko on merkityksellinen asia paikallisen sopimisen kehikossa. Tämä pitäisi ottaa huomioon. 

”On kohtuutonta vaatia, että pienen yrityksen pitäisi osata jokainen TES:n kiemura ja osata soveltaa sitä tuosta noin vaan. Asiat ovat vaikeita ja asiaan perehtyneet juristitkin ovat joidenkin asioiden tulkinnoista erimielisiä. TES:en pitäisi olla nykyistä suoraviivaisempia ja selkeämpiä, että kuka tahansa uskaltaisi hyödyntää niiden mahdollisesti sallimia joustoja. Nyt ei ole niin. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimus on 192 sivua pitkä”, Kotamäki päivittelee. 

Kotamäen mukaan monet tahot sanovat, että paikallista sopimista ei tarvita, koska joustoja on jo nyt, mutta niitä ei hyödynnetä. 

Jos joustoja ei osata käyttää liian yksityiskohtaisten ja monimutkaisten työehtosopimusten takia, niin ei niistä joustoista paljon hyötyä oleTämä käy myös ilmi selvityksestä”, Kotamäki sanoo. 

Selvityksessä alleviivataan myös luottamusta, jota Kotamäki pitää tärkeänä. 

Suurimmassa osassa yrityksiä työnantajan ja palkansaajien välinen luottamus onkin hyvä tai erinomainen. Itse asiassa nykyiset säädökset eivät edes mahdollista luottamuksen täysimääräistä kehittymistä. Tosiasia on, että yritys voi menestyä pitkällä aikavälillä vain, jos työntekijät ovat tyytyväisiä. Ja päinvastoin työntekijöiden paras turva on menestyvä yritys, Kotamäki sanoo.   

Selvityksestä todetaan myös se tunnettu tosiasia, että monet joustot ovat vain ja ainoastaan järjestäytyneiden yritysten käytettävissä.  

”Sopimisen kiellot ovat konkreettinen ongelma, mikä kaiken lisäksi asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Asia ei ole ongelmaton kilpailuneutraliteetin näkökulmasta. Lisäksi oyhdistymisvapauden halveeraamista sanoa, että kuka tahansa voi liittyä työnantajajärjestöön päästäkseen joustojen piiriin. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikilla tahoilla pitäisi olla samat säännöt huolimatta siitä, mihin yhdistykseen sattuu kuulumaan”, Kotamäki puuskahtaa. 

Kotamäen mukaan uudistusaskeleet ovat selkeämpiä kuin mitä selvityksestä käy ilmi. 

Työmarkkinoilla osapuolien eli työnantajan ja työntekijän pitäisi voida sopia joustavasti, vaikka TES:en ohi, mikäli molemmat osapuolet sen kokevat hyödylliseksi. Jos sopimusta ei synny, pitäydytään TES:ssä. Näin kaikki voittavat. Toiseksi järjestäytymättömään kenttään kohdistuvat sopimisen kiellot tulisi yksinkertaisesti purkaa. Se pitää voida sanoa suoraan”, Kotamäki sanoo. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye