Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus: Monimuotoisuus pörssiyhtiöiden johdossa toteutuu vaihtelevasti

”Julkinen keskustelu monimuotoisuudesta keskittyy usein naisten osuuteen yhtiöiden hallituksissa ja johdossa. On kuitenkin tärkeää tarkastella monimuotoisuutta myös laajemmin. Osaamisen, kokemuksen ja näkemysten monimuotoisuus yhtiön hallituksessa ja toimivassa johdossa tukee yhtiön liiketoiminnan kehittämistä ja edistää kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin. Monimuotoisuus edistää usein myös yritysten vastuullisuutta, kun eri näkökohdat tulevat otetuksi päätöksenteossa huomioon”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta, jossa on selvitetty pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien monimuotoisuutta. Katsauksessa on selvitetty hallitusten ja johtoryhmien jäsenten toimikausien kestoa, ikää, sukupuolta, työkokemusta, koulutusta ja kansainvälisyyttä.
Vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa on suurta ja urakierto nopeaa. Joka kuudes hallituksen jäsen, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen on tänä vuonna vaihtunut. Hallituksen jäsenen toimikauden kesto on keskimäärin 4,7 vuotta. Toimitusjohtajien toimikauden pituus on keskimäärin 5,4 vuotta ja johtoryhmän jäsenillä 3,8 vuotta.
Naisten osuus sekä pörssiyhtiöiden hallituksissa että toimivassa johdossa on ennätyssuuri. Hallitusten jäsenistä 30 prosenttia on naisia. Toimivasta johdosta eli toimitusjohtajista tai johtoryhmän jäsenistä naisia on 24 prosenttia.
”Naisilla toimikauden pituus on keskimäärin miehiä lyhyempi. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa ja toimivassa johdossa kasvaa koko ajan”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.
Kahdella kolmesta hallitusjäsenestä on kokemusta liiketoimintojen johdosta. Toimitusjohtajakokemusta on 46 prosentilla hallitusjäsenistä. Miehillä on toimitusjohtajakokemusta selvästi useammin kuin naisilla. Suurimmalla osalla johtoryhmien jäsenistä on kaupallinen tai tekninen koulutus.
Hallitusten jäsenten keski-ikä on 56 vuotta, toimitusjohtajien 52 vuotta ja muiden johtoryhmän jäsenten 49,3 vuotta. Ulkomaalaisten osuus hallitusten jäsenistä on 21 prosenttia. Toimitusjohtajista ulkomaalaisia on 11 prosenttia ja muista johtoryhmän jäsenistä 21 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisilla hallitusjäsenillä on keskimääräistä useammin kokemusta liiketoimintojen johdosta tai toimitusjohtajan tehtävistä. Johtoryhmissäkin ulkomaalaiset toimivat useimmiten liiketoimintojen johtajina.
Pörssiyhtiöillä on velvollisuus raportoida vuosittain hallituksen monimuotoisuutta koskevista periaatteistaan ja niiden toteutumisesta. Vaikka monimuotoisuus ja molempien sukupuolten edustus hallituksissa toteutuu pörssiyhtiöissä keskimäärin hyvin, selvityksessä havaittiin, että monimuotoisuutta koskevien periaatteiden raportoinnissa on edelleen kehittämisen varaa.
Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa, johon on osallistunut jo yli 200 naisjohtajaa.
Lisätietoja:
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus (ks. liite)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KajalaYhtiöoikeudesta ja arvopaperimarkkinaoikeudesta vastaava johtava asiantuntija
Puh:050 376 1460ville.kajala@chamber.fiAnne HorttanainenVaratoimitusjohtaja, talous, hallinto ja henkilöstö
Puh:040 510 4907anne.horttanainen@chamber.finaisjohtajat.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko kysyntätilanne nostaa työttömyyttä yhä synkempiin lukemiin – luvut murheellisia23.12.2025 08:48:57 EET | Tiedote
Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta ja seitsemässä huomatusta22.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.
Keskuskauppakamari: Näin ensi vuoden verotuksen muutokset vaikuttavat palkansaajiin ja työnantajiin22.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Keskuskauppakamari: Ukrainan tuki on Suomen etu19.12.2025 08:45:14 EET | Tiedote
Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme