Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus: Suomi sijoittuu edelleen korkealle kansainvälisessä vertailussa

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksessa on selvitetty naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri valtioissa. Vertailu kohdistui eri maiden pörssien suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden indekseihin kuuluviin yhtiöihin. Vaikka kasvu viime vuonna tasaantuikin, Suomi sijoittuu edelleen korkealle kansainvälisissä vertailuissa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kärkitiloilla EU- ja ETA-valtioiden joukossa naisten osuudessa sekä pörssiyhtiöiden hallituksissa että johtoryhmissä. Parhaiten vertailussa näyttäisi menestyvän Norja.

Osassa EU- ja ETA-valtioita naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa on pyritty kasvattamaan kiintiölainsäädännöllä. Myös Euroopan komissio antoi vuonna 2012 ehdotuksensa pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöitä koskevaksi direktiiviksi. Vertailu osoittaa kuitenkin sen, että hallituksen jäseniä koskeva kiintiölainsäädäntö ei edistä naisjohtajuutta laaja-alaisesti.

”Kiintiölainsäädäntö ei ole johda naisten osuuden nopeaan kasvuun pörssiyhtiöiden johtoryhmissä ja toimitusjohtajissa”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. ”Vaikka Norjassa kiintiölainsäädäntöä on sovellettu jo vuodesta 2008 lähtien, naisten osuus johtoryhmän jäsenistä lähti siellä kasvuun vasta toissa vuonna ja osuus toimitusjohtajista viime vuonna. Suomi ja Ruotsi ovat osoittaneet, että naisjohtajauutta voidaan edistää tehokkaasti ja laaja-alaisesti ilman kiintiöitä”, Kajala jatkaa.

Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Viimeiset kaksi vuotta naisten osuus kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä on ollut ennätykselliset 29 prosenttia. OMXH25-indeksiin kuuluvissa yhtiössä naisten osuus hallituksen jäsenistä oli peräti 34 prosenttia, kun EU-valtioiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden keskiarvo oli 28 prosenttia.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä on usein selvästi alhaisempi kuin naisten osuus hallituksen jäsenistä. Naisten osuus kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä oli viime vuonna 24 prosenttia. OMXH25-indeksiin kuuluvien yhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus oli puolestaan 21 prosenttia. EU-maiden keskiarvo oli alle 19 prosenttia. Keskuskauppakamarin vertailu osoittaa myös, että moni niistä maista, jotka kiintiölainsäädäntönsä johdosta sijoittuivat korkealle hallitusvertailussa, ei sijoitu kovinkaan hyvin johtoryhmävertailussa. Esimerkiksi Saksassa naisten osuus johtoryhmän jäsenistä on vain noin 14 prosenttia.

”Kiintiölainsäädäntö ei edistä naisjohtajuutta laaja-alaisesti. Suomessa talouselämän päätöksenteon tasa-arvon edistämistä on siksi edelleen perusteltua jatkaa itsesääntelyn keinoin”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen. ”Naisjohtajuuden edistäminen edellyttää kuitenkin elinkeinoelämältä aktiivista otetta. Naisten urapolkuihin johtajina tulee kiinnittää huomiota myös yleisemmin. Yhteiskunnan tasolla tulisi pyrkiä erityisesti sukupuolten segregaation pienentämiseen eri koulutusalojen välillä.”

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt Naisjohtajien mentorointiohjelmaa. Mentorointiohjelmaan on osallistunut jo yli 200 naisjohtajaa. Ohjelman järjestyksessään viides vuosikurssi käynnistyi helmikuussa 2020.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus (ks. liite)