Keskuskauppakamarin selvitys: Joka viides pörssiyhtiö hyödynsi väliaikaisen lainsäädännön sallimia helpotuksia yhtiökokousten järjestämiseen

HUOM! EMBARGO 6.7.2020 KLO 00:01!

Joka kolmas markkina-arvoltaan suuri yhtiö ja lähes joka viides keskisuuri yhtiö hyödynsi mahdollisuutta velvoittaa yhtiökokoukseen osallistuvat osakkeenomistajat ja asiamiehet äänestämään ennakkoon. Näiden yhtiöiden yhtiökokouksiin on tyypillisesti osallistunut satoja osakkeenomistajia. Kuusi markkina-arvoltaan pientä yhtiötä puolestaan hyödynsi mahdollisuutta lykätä yhtiökokouksen pitämistä heinä-syyskuulle. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Keskuskauppakamarin corporate governance -selvityksestä.

”Selvitys osoittaa, että väliaikaisen lainsäädännön mahdollistamille helpotuksille oli tilausta. Se mahdollisti osallistujamäärältään suurtenkin yhtiökokousten läpiviennin ilman terveysriskejä. Se, että pörssiyhtiöt ovat pystyneet tekemään tarvittavat yhtiökokouspäätökset ajallaan myös poikkeusoloissa, tukee sijoittajien luottamusta suomalaisten pääomamarkkinoiden toimintaan”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Osakkeenomistajat pystyivät seuraamaan osaa ennakkoäänestykseen perustuneista yhtiökokouksista webcastin välityksellä. Osa kokouksista taas pidettiin ilman reaaliaikaista seurantamahdollisuutta niin, että hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan etukäteen videoidut puheenvuorot julkaistiin yhtiön verkkosivuilla yhtiökokouspäivänä. Yksikään pörssiyhtiö ei hyödyntänyt etäosallistumista, joka olisi mahdollistanut osakkeenomistajien reaaliaikaisen puhe-, kysely- ja äänioikeuden käytön etänä.

”Koronakriisi vauhditti etäosallistumisjärjestelmien kehittämistä, mutta yhtiöt eivät selvästikään halunneet pilotoida uusia järjestelmiä keskellä kriisiä. Reaaliaikainen puhe- ja kyselyoikeuden käyttö sekä etä-äänestäminen pörssiyhtiön yhtiökokouksissa on kuitenkin vain ajan kysymys”, sanoo Kajala.

Yli puolet pörssiyhtiöistä siirsi yhtiökokoustaan koronan takia

Vain 14 pörssiyhtiötä ehti pitää varsinaisen yhtiökokouksensa ennen ensimmäisten kokoontumisrajoitusten voimaantuloa maaliskuun puolivälissä. Yli puolet pörssiyhtiöistä lykkäsi yhtiökokoustaan ja loput yhtiöt pitivät yhtiökokouksensa suunniteltuna ajankohtana ylimääräisin varojärjestelyin.

Vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia väliaikaisessa laissa turvattiin antamalla heille mahdollisuus esittää etukäteen kysymyksiä ja vastaehdotuksia sekä oikeus vaatia vähemmistöosinkoa, jos hallituksen osingonjakoehdotus oli alle puolet yhtiön edellisen tilikauden voitosta. Ennakkokysymyksiä esitettiin yhteensä 20 kappaletta yhdeksässä eri yhtiössä.

”Saimme väliaikaisen lain ansiosta hyviä kokemuksia mahdollisia pysyvämpiä osakeyhtiölain muutoksia silmällä pitäen. Osa väliaikaisen lain mukaisista menettelyistä on koettu hieman hankaliksi toteuttaa käytännössä. Pysyvämpiä muutoksia silmällä pitäen on syytä miettiä, miten niitä saataisiin sujuvoitettua,” sanoo Kajala.

Tämän kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa on käsitelty ensimmäistä kertaa palkitsemispolitiikkaa, joka asettaa raamit hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Yhtä pientä pörssiyhtiötä lukuun ottamatta yhtiökokoukset ovat kannattaneet esitettyä palkitsemispolitiikkaa. Yksi pieni pörssiyhtiö ei ole julkistanut palkitsemispolitiikkaansa eikä sitä käsitelty yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Liite: Keskuskauppakamarin corporate governance -selvitys 1/2020