Uudenmaan ELY-keskus

Kevättulva käynnissä Uudellamaalla

Jaa

Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien sääolot - etenkin mahdolliset sateet ja yölämpötila - vaikuttavat tulvan suuruuteen ja huipun ajankohtaan.

Lumipeite on huvennut erityisesti rannikon tuntumassa ja kaupunkialueilla jo lähes olemattomiin, mutta sisämaassa lunta on edelleen paikoin runsaasti. Vaikka lumikerros ei olisikaan paksu, se sisältää runsaasti vettä. Kun maaston painanteet ja ojat ovat jo täynnä, johtuvat sulamisesta kertyvät vedet nyt suoraan puroihin ja jokiin.

Maanantaina aamupäivällä virtaama oli Nummenjoen Pirkkulassa 15,5 m3/s (havaintojakson keskimääräinen tulva 19,4 m3/s), Vantaanjoen Myllymäessä 62 m3/s (89 m3/s), Porvoonjoen Vakkolassa 53 m3/s (80 m3/s) ja Koskenkylänjoen Niinikoskella 33 m3/s (40 m3/s). Loviisanjoella virtaama on noussut jo keskimääräisen kevättulvan tasolle 6 m3/s.

Pääsiäisviikolla päivälämpötila voi nousta lähemmäs kymmentä astetta, mutta öistä ennustetaan ainakin alkuviikolla viileitä. Torstaille ja perjantaille ennustetaan vesisateita. Lumien sulamisen odotetaan jatkuvan ja jokivesistöjen tulvahuippujen ennustetaan ajoittuvan pääsiäisen molemmin puolin siten, että suuremmilla ja runsasjärvisemmillä vesistöalueilla huippu saavutetaan hieman myöhemmin. Tulvavirtaamien ennakoidaan olevan pääosin hieman keskimääräistä kevättulvaa suurempia.

Jokien jäät ovat pääosin jo sulaneet tai sulavat paikoilleen. Liikkeelle lähtevät jäät ovat kuitenkin heikentyneet huomattavasti, joten jääpatoriski on vähäinen.

Säännöstelyjen järvien vedenkorkeudet ovat noususuunnassa. Lohjanjärvellä ja Hiidenvedellä ollaan lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja ja tulvahuipun odotetaan saavutettavan toukokuun alkupuoliskolla. Lohjanjärven vedenpinta nousee nykytasosta vielä n. 50 cm ja Hiidenvesi 60-70 cm. Tuusulanjärvellä vedenkorkeuden ennustetaan olevan korkeimmillaan jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven ennakoidaan nousevan keskimääräistä kevättulvaa korkeammalle tasolle vappuun mennessä.

Tiestön tulvakohteet tarkkailussa

Tiestön tulvakohteita kartoitetaan jatkuvasti ELY-keskuksen urakanvalvojien ja hoitourakoitsijoiden toimesta. Tällä hetkellä Uudenmaan ELY-keskuksen tiestöllä tulvavesien vuoksi on suljettu maantie 1672 Orimattilassa. Maantie 13553 Jokioisilla on seurannassa ja sen sulkeminen on mahdollisesti ajankohtaista lähipäivien aikana.

Kulunut talvi on ollut pitkä ja runsasluminen Etelä-Suomessa, joka osaltaan vaikuttaa siihen, että tiestölle sulavaa vettä on paljon. Ns. vakiotulvapaikat ovat tienpitäjällä hyvin tiedossa, mutta myös uusia kohteita ilmestyy silloin tällöin.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja vesitilanteesta:

Uudenmaan ELY-keskus, Johtava vesitalousasiantuntija, Kari Rantakokko, kari.rantakokko(a)ely-keskus.fi, p.040.532 8793
Uudenmaan ELY-keskus, Suunnitteluinsinööri, Olli Jaakonaho, olli.jaakonaho(a)ely-keskus.fi, p. 0295 021 398
Lisätietoja tiestön ja liikenteen häiriöistä:
Uudenmaan ELY-keskus, Kunnossapitovastaava, Henri Aaltonen, henri.aaltonen(a)ely-keskus.fi, p. 0295 020 934

Tietoja julkaisijasta

Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus
Opastinsilta 12 A, 2. krs
00520 Helsinki

0295 021 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus

Långtidsarbetslösheten började minska (Nyland)24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

I slutet av april var antalet arbetslösa arbetssökande sammanlagt 79 633 i Nyland. Av dem var 75 078 utan anställning och 4 555 permitterade. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa utan anställning med 14 957 personer (-16,6%) och antalet permitterade med 18 741 personer (-80,4%). Det totala antalet arbetslösa minskade med 33 698 personer jämfört med ett år tidigare. I Nyland minskade antalet arbetslösa 29,7 %, vilket är näst bäst efter Åland (-42,5 %). I slutet av april utgjorde andelen arbetslösa arbetssökande 9,0% av arbetskraften, vilket motsvarar medelvärdet för hela landet (9,1%).

Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntynyt laskuun (Uusimaa)24.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Uudenmaalla oli huhtikuun lopussa yhteensä 79 633 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli 75 078 ja lomautettuja 4 555. Ilman työsuhdetta olevien määrä laski 14 957 (-16,6 %) henkilöllä ja lomautettujen 18 741 (-80,4 %) henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien kokonaismäärä laski 33 698 henkilöllä verrattuna vuotta aikaisempaan. Uudellamaalla lasku oli 29,7 prosenttia, mikä oli Ahvenanmaan (-42,5 %) jälkeen Suomen parasta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli huhtikuun lopussa 9,0 prosenttia, mikä vastaa koko Suomen keskiarvoa (9,1 %).

NTM-centralen i Nyland genomför kartläggningar av källor i områdena Första och Andra Salpausselkä23.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Nyland utreder källornas tillstånd och eventuella iståndsättningsbehov. Utredningsobjekten är områdena Första och Andra Salpausselkä i Raseborg, Lojo, Vichtis, Högfors, Hyvinge och Mäntsälä. Terrängkartläggningar görs under sommaren och hösten 2022. Källor i naturtillstånd är sällsynta i södra Finland. Källorna har försvunnit eller förändrats särskilt till följd av dikning, men genom iståndsättning kan de återställas nära sitt naturtillstånd. Tack vare iståndsättningsåtgärderna för källorna har värdefulla arter möjlighet att återhämta sig. Sådana allt mer sällsynta arter är till exempel många orkidéer, såsom knottblomster och kärrknipprot. Utredningarna är en del av livsmiljöprogrammet Helmi som finansieras av miljöministeriet och där naturmiljöer iståndsätts. Vid iständsättningarna kontaktas markägarna och de egentliga iståndsättningsarbetena utförs med markägarnas samtycke.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme