Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle

Kevät on edennyt Uudellamaalla jo pitkälle ja lumipeite on sulanut erityisesti rannikon läheisyydessä kokonaan. Valuma-alueiden latvaosilla lunta on kuitenkin edelleen riittänyt. Lämpötilan noustua ajankohdan keskimääräistä korkeammalle tasolle loppujen lumien sulaminen on ollut hyvin voimakasta. Kun maasto on jo ennestään märkää, päätyvät sulamisvedet puroihin ja jokiin hyvin nopeasti.

Torstaina aamulla virtaama oli Nummenjoen Pirkkulassa 27,5 m3/s (havaintojaksolla toistuvuus keskimäärin kerran 20 vuodessa, ~HW1/20a), Vantaanjoen Myllymäessä 102 m3/s (~HW1/4a), Porvoonjoen Vakkolassa 93 m3/s (~HW1/4a), Koskenkylänjoen Niinikoskella 70 m3/s (>HW1/20a) ja Loviisanjoella 9 m3/s (~HW1/7a).

Loppuviikolla viilenevä sää hidastaa hieman loppujen lumien sulamista ja jokien virtaamien ennustetaan hidastuvan ja kääntyvän laskusuuntaan viikonlopun aikana. Mahdolliset vesisateet voivat kuitenkin pitkittää tulvan kestoa.

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat jatkaneet nousuaan. Lohjanjärven vedenkorkeus on nyt tasolla NN+31,80 m, mutta saavuttaa säännöstelyrajan NN+32,00 m viikon sisällä. Vedenpinnan ennustetaan nousevan toukokuun puoliväliin mennessä jopa 20-30 cm säännöstelyrajan yläpuolelle suuresta juoksutuksesta huolimatta. Hiidenvedellä ollaan n. 10-15 cm ajankohdan keskimääräisiä arvoja korkeammalla tasolla. Ennusteen mukaan Hiidenveden vedenpinta saattaa nousta lähelle 50 vuoden mittaushistorian suurinta arvoa. Espoon Pitkäjärven pinta on nyt korkeimmillaan 2000-luvulla, mutta nousun ennustetaan taittuvan lähipäivinä. Tuusulanjärvellä säännöstelyraja on runsaan tulovirtaaman vuoksi ylitetty 20-25 cm:llä ja tulvahuipun arvioidaan olevan käsillä. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven nousu jatkuu vielä muutamien päivien ajan; vedenpinta on nyt n. 50-55 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella.

Riihimäellä Paloheimon vedenkorkeusasemalla ylitettiin viime yönä tulvaraja +87,35 (N60) noin 10 senttimetrillä. Peltosaaren vedenkorkeusasemalla käytiin viime yönä sentin päässä ”vettä kellareihin” -tulvarajasta +89,15 (N60). Vedenkorkeus on aamulla kääntynyt laskuun.

Jokijäät ovat sulaneet tai lähteneet liikkeelle, eikä uomissa ole tuoretta kasvillisuutta, joten tulvavesi virtaa jokiuomissa verraten vapaasti. Rantojen tiheämpi puuvartinen kasvillisuus ja ajelehtivien roskien juuttuminen voivat kuitenkin aiheuttaa paikallisia virtaushäviöitä.

Tulvavesi on levinnyt laajoille peltoalueille ympäri Uudenmaan aluetta; mm. Lohjalla Nummenjoen varrella, Vihdin Vanjärven alueella, Hyvinkään Kytäjällä, Vantaan Keimolassa sekä Pukkilan alueella. Alhaisella tasolla sijaitsevia sauna- ja talousrakennuksia on joutunut monin paikoin veden varaan, mutta vakavampia rakennusvahinkoja ei ole tullut tietoon.

Tulvavesi katkaissut lukuisia tieyhteyksiä ja aiheuttaa haittaa liikenteelle

Tulvavedet ovat katkoneet teitä monin paikoin Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla olevalla tiestöllä Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lohjalla Pusulassa seututiet 127 ja 280 sekä Vihdin Vanjärvellä maantie 11201 on suljettu. Orimattilassa Hasintie Mt11803 on suljettu ja vaatii uuden tierummun, Halmaantie Mt11799 on saatu avattua liikenteelle. Kärkölässä Jerpinmäentie 11725 ja Korvenkyläntie 13869 sekä tie numero 14039 Miekkiössä Hollolassa on suljettu. Vantaan Askistossa Vihdintien st120 ja Lapinjärvellä Pukaron alikulku ovat kävely- ja pyöräilyväylistä toistaiseksi suljettuna. Lisäksi tulvavesi on katkaissut liikenteen ja aiheuttanut rakennevahinkoja useilla pienemmillä yksityisteillä.

Kohteita seurataan ELY-keskuksessa ja hoitourakoitsijoiden toimesta jatkuvasti. Tänä keväänä tulvia syntyy myös epätavallisiin paikkoihin. Akuuteista tiestön kuntoon liittyvistä havainnoista voi soittaa tienkäyttäjänlinjan puhelinnumeroon 0200 2100.

Omatoiminen varautuminen tarpeen

Pelastuslain mukaan kiinteistönomistajan on osaltaan varauduttava omaisuutensa suojaamiseen. Tulvatilannetta onkin syytä tarkkailla tiiviisti ja tarvittaessa tulee ryhtyä omatoimisiin suojaustoimenpiteisiin. Laiturien ja veneiden kiinnitysten tulee olla kunnossa ja irtainta omaisuutta on syytä siirtää turvaan tulvalta.

Tulvavedessä liikkumista tulee välttää. Virtaava vesi on voimakasta ja voi kaataa kulkijan jo matalillakin vesisyvyyksillä. Tierakenteiden rikkoutumista ei välttämättä havaitse samean tulvaveden alta, joten veden peittämällä tiellä liikkumista tulee harkita tarkkaan.

Ohjeita omatoimiseen varautumiseen sekä omaisuuden suojaamiseen löytyy vesi.fi -sivustolta.