Kevytbetonirakenteet voivat ratkaista julkisten rakennusten homeongelmat

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha on tutkinut kevytbetonirakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa. Antamassaan lausunnossa hän toteaa, että yksiaineinen massiivinen kevytbetonirakenne on oikein toteutettuna kosteusteknisesti turvallisempi kuin niin sanottu kerroksellinen seinärakenne, jossa on erillinen lämmöneristekerros rakenteen sisällä.

Vinhan mukaan tämä pätee erityisesti sellaisiin rakenteisiin, jossa lämmöneristeenä on käytetty avohuokoista ilmaa läpäisevää eristettä, kuten mineraalivillaa tai puukuitueristettä.

– Yksiaineisessa rakenteessa esiintyy toki korkeita kosteuspitoisuuksia ja huokosilman suhteellisia kosteuksia. Kosteudesta ei ole kuitenkaan haittaa, koska mikrobit eivät kasva materiaalin sisällä, Vinha kirjoittaa lausunnossaan.

Kevytbetoni kestää hyvin rakentamisen ja käytönaikaisia kosteusrasituksia, minkä Vinha näkee merkittäväksi eduksi. Lausunnossaan hän kuitenkin muistuttaa, että kevytbetonirakenteisiinkaan ei tule päästää tarpeettomasti kosteutta, ja rakennusaikana kevytbetoniharkot ja -elementit tulee suojata sateelta.

Ongelmana kerroksien rajapinnat

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan esimerkiksi koulurakennuksissa kosteusvaurioita esiintyy noin 25 prosentissa, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 60 prosentissa rakennuksista.

Jämerä Kivitalojen toimitusjohtaja Jouni Niemisen mukaan vaurioituneiden rakennusten ongelmana ovat hyvin usein Vinhan mainitsemat monikerrokselliset rakenteet, joissa on erillinen lämmöneristekerros rakenteen sisällä.

– Kosteusvauriot kulkeutuvat rakenteissa tyypillisesti materiaalikerroksien välisiin rajapintoihin. Lisäksi mikrobeja ja homeitiöitä pääsee tyypillisesti näihin rajapintoihin myös rakenteiden tekovaiheessa, Nieminen sanoo.

Niemisen tarjoama ratkaisu onkin käyttää yksiaineisia rakenteita, kuten massiivista yksiaineista kevytbetonirakennetta julkisessa rakentamisessa.

– Yksiaineinen seinärakenne ei sisällä eristekerroksia tai höyrynsulkumuovia. Rakenteessa ei ole erillisiä rajapintoja, joissa esiintyisi suuria suhteellisia kosteuksia tai joihin kosteus kerääntyisi.

Niemisen mukaan näillä yksiaineisilla rakenteilla on siis parempi vikasietoisuus kosteusvaurioita vastaan, mikä osaltaan vähentää korjaustarvetta.

Energiatehokkuudesta ei tarvitse tinkiä

Jouni Nieminen muistuttaa, että kevytbetonista on helppo rakentaa oikeaoppisesti tiivis ja lämpöä varaava runkorakenne.

Nieminen viittaa ympäristöministeriön uusiin energiamääräyksiin, jossa ministeriö on antamassa yksiaineisille massiivipuisille rakenteille merkittäviä helpotuksia puurakentamisen edistämiseksi. Kevennetyt energiamääräykset tarkoittaisivat suurempaa energiankulutusta kuin muista runkomateriaaleista tehdyissä, vaatimukset täyttävissä rakennuksissa.

– Kevytbetonirakenteiden avulla voidaan toteuttaa nykyiset ja vuoden 2018 alussa voimaan tulevat energiatehokkuusmääräykset täyttävät rakennukset, vahvistaa myös Juha Vinha lausunnossaan. 

Juha Vinhan lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta liitteestä.