Kielikylpyohjelma vaikuttaa koulun ja oppilaiden monikielisyyteen

(Sammanfattning på svenska nedan)

FMSanna Pakarinen tarkastelee väitöstutkimuksessaan ruotsin ja iirin kielen kielikylpyä tarjoavien koulujen visuaalista monikielisyyttä sekä suomen- ja englanninkielisten kielikylpyoppilaiden monikielisyyttä.

Tutkimuksen mukaan ruotsin kielen ja iirin kielen kielikylvyn yhteiskunnalliset lähtökohdat ja opetusohjelmien rakenteelliset erot näkyvät koulujen kielimaisemissa ja kielikylpyoppilasidentiteetin tunnuspiirteissä. Toisaalta maiden välillä on myös yhtäläisyyksiä.

– Kielikylpyä tarjoavien koulujen ympäristölle on tyypillistä molemmissa maissa yhden kielen selvä valta-asema ja kielten erottelu koulutilojen mukaan. Ruotsin kielen kielikylvyssä ruotsiksi kirjoitettuja tekstejä on esillä lähinnä kielikylpyoppilaiden omissa luokissa ja kieliluokissa. Iirin kielen kielikylvyssä iiri on puolestaan koulumaiseman pääkieli, Pakarinen kertoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös piirteitä, joilla kielikylpyoppilaat luonnehtivat itseään. Ruotsin kielikylpyyn osallistuneet kokivat itsensä monikielisiksi, kun taas iirin kielen kielikylvyssä oppilaat kokivat olevansa kaksikielisiä. Kieli-identiteetin lisäksi oppilasvastauksissa oli havaittavissa muitakin piirteitä.

– Kielikylpykielen pääasiallinen käyttö rajoittui kuitenkin kouluympäristöön, eikä sitä käytetty juurikaan koulun ulkopuolella. Suomalaiset kielikylpyoppilaat kokivat ruotsin kielen tarpeelliseksi omassa elämässään nykyhetkessä, mutta myös tulevaisuudessa mahdollisena työ- ja opiskelukielenä. Irlantilaiset kielikylpyoppilaat puolestaan nostivat esiin iirin kielen heidän roolinsa iirin kielen elvyttämisessä, Pakarinen toteaa.

Tutkimus osoittaa, että Suomessa koulujen kielimaisemat toisintavat suomen ja ruotsin kielen asemaa ja käyttöä ympäröivässä yhteiskunnassa. Irlantilaisten koulujen kielimaisemissa taas iirin kielelle annetaan valta-asema, jota kielellä ei ole ympäröivässä englanninkielisessä yhteiskunnassa. Tutkimuksen mukaan kielikylpyoppilaat ovat tietoisia äidinkielensä ja kielikylpykielensä asemasta erityisesti koulujen kielimaisemassa ja osittain myös yhteiskunnassa. Kielikylpyoppilaat tunnistavat lisäksi kielikylpykielen käyttöön liittyvät mahdollisuudet ja rajoitukset, mutta ovat ylpeitä omasta ruotsin- tai iirinkielen osaamisestaan.

FM Sanna Pakarisen soveltavan kielitieteen väitöskirja "Språkbadselevskap i Finland och på Irland: En studie om språkpolicy och två- och flerspråkighet i skollandskap och hos elever i tidigt fullständigt svenskt och iriskt språkbad" tarkastetaan lauantaina 7.11.2020 klo 12. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Pirkko Nuolijärvi (Kotimaisten kielten keskus) ja kustoksena professori Karita Mård-Miettinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi. Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa ja esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 5095.

Lisätiedot:

Sanna Pakarinen 040 805 5098, sanna.m1.pakarinen@jyu.fi

Sanna Pakarinen kirjoitti ylioppilaaksi Karhulan lukiosta vuonna 2003. Pakarinen on valmistunut 2009 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan ruotsin kielen kääntäminen ja tulkkaus sekä 2014 filosofian maisteriksi Vaasan yliopistosta ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelmasta. Pakarinen on tehnyt väitöstutkimustaan 2016–2017 Vaasan yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksella ja 2017–2020 Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa Samverkan mellan språklig praxis, flerspråkig identitet och språkideologi -hankkeessa. Väitöstutkimusta ovat lisäksi rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos ja Svensk-Österbottniska Samfundet.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 304, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8347-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8347-5.

FM Sanna Pakarinen disputerar den 7 november 2020 kl. 12 vid Jyväskylä universitet. Avhandlingen placerar sig inom tillämpad lingvistik och har titeln Språkbadselevskap i Finland och på Irland: En studie om språkpolicy och två- och flerspråkighet i skollandskap och hos elever i tidigt fullständigt svenskt och iriskt språkbad. Opponent är professor emerita Pirkko Nuolijärvi (Institutet för de inhemska språken) och kustos är professor Karita Mård-Miettinen (Jyväskylä universitet). Disputationen sänds online och kan följas via Zoom (https://r.jyu.fi/dissertation-pakarinen-071120).

Pakarinens undersökning visar att språkbadsprogrammets struktur inverkar på visuell flerspråkighet i skolor med svenskt respektive iriskt språkbad. I de finländska skolorna är texter på språkbadsspråket svenska koncentrerade till vissa klassrum. I de irländska skolorna förekommer språkbadsspråket iriska överallt i skolan medan engelska språkets synlighet begränsas till vissa klassrum. Studien visar vidare att elever i svenskt språkbad främst anser sig vara flerspråkiga medan eleverna i iriskt språkbad identifierar sig som tvåspråkiga. Språkbadseleverna i Finland ser svenska språket som betydelsefullt i skolan och i viss mån i det personliga livet. Eleverna i iriskt språkbad däremot lyfter främst fram den iriskspråkiga skolvardagen och den roll som de som språkbadselever har i revitaliseringen av det iriska språket.

Doktorsavhandlingen ingår i projektet Samverkan mellan språklig praxis, flerspråkig identitet och språkideologi som finansierades av Svenska litteratursällskapet i Finland 2016–2020.