Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kielitaito ja kokemus paikallisiin kuulumisesta lisäävät Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta

Jaa

Suomen ja ruotsin kielen taito sekä kokemus kuulumisesta omaan asuinpaikkakuntaan ja suomalaisiin lisäävät äänioikeutettujen Suomeen muuttaneiden todennäköisyyttä äänestää kuntavaaleissa.

Myös Suomeen muuton syy on yhteydessä äänestysaktiivisuuteen: perhesyistä Suomeen muuttaneilla äänestäminen on yleisempää kuin työn perässä muuttaneilla.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntavaalien äänestysaktiivisuutta 18 Manner-Suomen maakunnassa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa.

”Työperäistä maahanmuuttoa toivotaan, ja kotoutumista tarkastellaan usein sen kautta, onko henkilö työsuhteessa. Äänestämisen kannalta näyttäisi kuitenkin olevan tärkeämpää identiteettipohjainen kotoutuminen eli kokemus siitä, että on osa paikallista väestöä. Samanaikainen kokemus kuulumisesta lähtömaan kansalaisiin ei vähennä äänestämisen todennäköisyyttä ”, kertoo THL:n projektikoordinaattori Anna Seppänen.

”Perhesyistä Suomeen muuttaneilla puoliso tai perhe voi puolestaan olla tekijä, joka auttaa uuteen yhteiskuntaan kiinnittymisessä, ja lisää sitä kautta äänestysaktiivisuutta”, Seppänen jatkaa.

Tiedon puute on yleisin syy jättää äänestämättä

Ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista 25 prosenttia äänesti vuoden 2017 kuntavaaleissa. Jos ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus vuoden 2021 kuntavaaleissa on yhtä matala, se tarkoittaa yli 300 000 äänen käyttämättä jättämistä.

Suomeen muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla ylivoimaisesti tärkein syy jättää äänestämättä on tiedon puute. Myös kiinnostuksen ja sopivien ehdokkaiden puute sekä epäluottamus politiikkaa kohtaan ovat tärkeitä syitä jättää äänestämättä.

”Tietoa vaaleista, äänioikeudesta ja ehdokkaista on saatavilla pääosin suomeksi tai ruotsiksi. Omalla äidinkielellä saatu, selkeässä ja saavutettavassa muodossa oleva tieto voisi kasvattaa Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta”, Seppänen pohtii.

Selvityksessä käytettiin Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik -aineistoa, joka koostuu 6 836 Suomeen muuttaneen, ulkomaalaistaustaisen henkilön kyselyvastauksista sekä rekisteritiedoista. Osallistujat olivat 1864-vuotiaita. Äänestämisen lisäksi tutkimuksessa on selvitetty muun muassa Suomeen muuttaneiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Tiedon avulla edistetään terveyttä ja työkykyä, kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä seurataan kotoutumista.

Lähde

Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa: yhteydet maahanmuuton syyhyn, kielitaitoon ja kuulumisen kokemukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2021, THL.

Lisätietoja

Anna Seppänen
projektikoordinaattori
THL
puh. 029 524 7320
etunimi.sukunimi@thl.fi

Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kysy koronarokotuksista! THL:n asiantuntijat vastaavat kansalaisten kysymyksiin6.5.2021 06:50:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää jälleen kansalaisille avoimen yleisötilaisuuden koronarokotuksista tiistaina 11.5. kello 17.30–18.30. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille koronarokotuksista kiinnostuneille. Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön ennakkoon lähettämin kysymyksiin. Paikalla tilaisuudessa ovat ylilääkäri Hanna Nohynek ja asiantuntijalääkäri Emma Kajander. Asiantuntijat pitävät alustukset tilaisuuden alussa. Tilaisuudessa on suomenkielinen viittomankielen tulkkaus. Vastaavia tilaisuuksia on järjestetty aiemmin kaksi, ja niihin on tullut yhteensä reilut 3 000 kysymystä. Verkkolähetyksiä on seurannut yhteensä vajaat 3 000 katselijaa. Kaikkiin kysymyksiin ja aihepiireihin emme pysty vastaamaan yleisötilaisuuden aikana, mutta huomioimme saadut kysymykset, kun päivitämme koronaan liittyvää tietoa verkkosivuillemme. Suora linkki yleisötilaisuuteen: Kysy koronarokotuksista! THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin Itse ti

Vaccinationstäckningen bland yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården varierar enligt yrkesgrupp och region5.5.2021 17:18:36 EEST | Tiedote

Av en utredning som Institutet för hälsa och välfärd (THL) gjort framgår att vaccinationstäckningen bland yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården hittills har ökat ganska måttligt i Finland. ”Merparten av de yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som regelbundet är i kontakt med coronapatienter eller coronaviruset har fått coronavaccin. Bland andra grupper är vaccinationstäckningen i regel lägre. Detta visar att man har kunnat rikta vaccin till yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som är först i vaccinationsordningen samt till äldre”, berättar THL:s överläkare Tuija Leino. Till de grupper som vaccinerats först hör hälso- och sjukvårdspersonal som vårdar patienter som konstaterats eller misstänks ha smittats av coronaviruset, personal som tar coronavirusprover, laboratoriepersonal som utför coronavirusdiagnostik, vårdpersonal vid enheter med heldygnsomsorg samt social- och hälsovårdspersonal som tillhandahåller annan brådskande vård. Dessutom har en

Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuudessa on vaihtelua ammattiryhmittäin ja alueittain5.5.2021 16:27:34 EEST | Tiedote

Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuus on Suomessa kohonnut tähän saakka melko maltillisesti, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä selvityksestä. ”Valtaosa niistä terveydenhuollon ammattilaisista, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä koronaa sairastavien tai koronaviruksen kanssa, on saanut koronarokotuksen. Muiden ryhmien rokotuskattavuus on pääsääntöisesti matalampi. Tämä kertoo siitä, että rokotteita on pystytty kohdentamaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä oleville terveydenhuollon ammattilaisille ja ikääntyneille”, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino. Ensimmäisten joukossa rokotettuihin ryhmiin kuuluvat todettuja ja epäiltyjä koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö, koronanäytteenottojen henkilökunta, koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta, ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta sekä muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Osa terveydenhuollon ammattilaisista on lisäksi saanut rok

THL suosittelee kaikkien Intiaan suuntautuvien matkojen välttämistä27.4.2021 14:29:00 EEST | Tiedote

THL suosittelee, että ihmiset välttäisivät toistaiseksi kokonaan matkustamista Intiaan. Epidemiatilanne maassa on huonontunut nopeasti, ja Intiassa on myös havaittu uusi muuntunut koronavirus B.1.617. Tällä hetkellä uuden muuntuneen viruksen kyvystä tarttua ja levitä tai aiheuttaa vakavaa taudinmuotoa ei ole vielä riittävästi tietoa. Intian ulkorajat on toistaiseksi suljettu ja turistiviisumien myöntäminen on pääosin keskeytetty. THL:n antama vastaava suositus kaikkien Brasiliaan ja Etelä-Afrikkaan suuntautuvien matkojen välttämisestä on edelleen voimassa. Myös kaikkea muuta matkustamista ulkomaille tulisi rajoittaa vain välttämättömään. Riskimaista saapuvien matkustajien edellytetään osallistuvan rajanylityspaikoilla järjestettäviin terveystarkastuksiin. Lisätiedot Matkustaminen ja koronaviruspandemia (THL) Hannu Kiviranta tutkimusprofessori THL etunimi.sukunimi@thl.fi

THL on tarkentanut koronarokotusjärjestystä sote-henkilöstön osalta23.4.2021 11:25:29 EEST | Tiedote

THL on tarkentanut koronarokotusjärjestyksen kohtaa 1.5, joka koskee kiireellistä hoitoa antavaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Ryhmässä 1.5 voidaan rokottaa rajoitetusti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä niissä toiminnoissa, jotka ovat alueen arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi Akuutin psykiatrian yksiköiden henkilökunta Kiireellistä hoitoa antavan vastaanottotoiminnan välttämätön henkilökunta (kuten ympärivuorokautinen päivystys ja päiväpäivystys) Päivystyksellistä tai kiireellistä hoitoa antavat leikkaus- ja toimenpideyksiköiden henkilökunta Päivystyksellistä tai kiireellistä hoitoa antavien vuodeosastojen henkilökunta Synnytyksiä hoitava henkilökunta Kiireellisen päihdehoidon henkilökunta Lastensuojeluyksikön päivystyksellisen toiminnan henkilökunta Tämä ohjeistus liittyy valtioneuvoston 22. joulukuuta ja 16. huhtikuuta antamiin asetu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme