Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kielitaito ja kokemus paikallisiin kuulumisesta lisäävät Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta

Jaa
Suomen ja ruotsin kielen taito sekä kokemus kuulumisesta omaan asuinpaikkakuntaan ja suomalaisiin lisäävät äänioikeutettujen Suomeen muuttaneiden todennäköisyyttä äänestää kuntavaaleissa.

Myös Suomeen muuton syy on yhteydessä äänestysaktiivisuuteen: perhesyistä Suomeen muuttaneilla äänestäminen on yleisempää kuin työn perässä muuttaneilla.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntavaalien äänestysaktiivisuutta 18 Manner-Suomen maakunnassa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa.

”Työperäistä maahanmuuttoa toivotaan, ja kotoutumista tarkastellaan usein sen kautta, onko henkilö työsuhteessa. Äänestämisen kannalta näyttäisi kuitenkin olevan tärkeämpää identiteettipohjainen kotoutuminen eli kokemus siitä, että on osa paikallista väestöä. Samanaikainen kokemus kuulumisesta lähtömaan kansalaisiin ei vähennä äänestämisen todennäköisyyttä ”, kertoo THL:n projektikoordinaattori Anna Seppänen.

”Perhesyistä Suomeen muuttaneilla puoliso tai perhe voi puolestaan olla tekijä, joka auttaa uuteen yhteiskuntaan kiinnittymisessä, ja lisää sitä kautta äänestysaktiivisuutta”, Seppänen jatkaa.

Tiedon puute on yleisin syy jättää äänestämättä

Ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista 25 prosenttia äänesti vuoden 2017 kuntavaaleissa. Jos ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus vuoden 2021 kuntavaaleissa on yhtä matala, se tarkoittaa yli 300 000 äänen käyttämättä jättämistä.

Suomeen muuttaneilla ulkomaalaistaustaisilla ylivoimaisesti tärkein syy jättää äänestämättä on tiedon puute. Myös kiinnostuksen ja sopivien ehdokkaiden puute sekä epäluottamus politiikkaa kohtaan ovat tärkeitä syitä jättää äänestämättä.

”Tietoa vaaleista, äänioikeudesta ja ehdokkaista on saatavilla pääosin suomeksi tai ruotsiksi. Omalla äidinkielellä saatu, selkeässä ja saavutettavassa muodossa oleva tieto voisi kasvattaa Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta”, Seppänen pohtii.

Selvityksessä käytettiin Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik -aineistoa, joka koostuu 6 836 Suomeen muuttaneen, ulkomaalaistaustaisen henkilön kyselyvastauksista sekä rekisteritiedoista. Osallistujat olivat 1864-vuotiaita. Äänestämisen lisäksi tutkimuksessa on selvitetty muun muassa Suomeen muuttaneiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Tiedon avulla edistetään terveyttä ja työkykyä, kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä seurataan kotoutumista.

Lähde

Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa: yhteydet maahanmuuton syyhyn, kielitaitoon ja kuulumisen kokemukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2021, THL.

Lisätietoja

Anna Seppänen
projektikoordinaattori
THL
puh. 029 524 7320
etunimi.sukunimi@thl.fi

Hannamaria Kuusio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä – vuonna 2021 syntyneissä rokottamattomien osuus hieman aiempia ikäluokkia suurempi27.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa vuodesta toiseen korkea. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille on aloitettu kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaava viitosrokotussarja. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on vuonna 2021 syntyneistä lapsista saanut lähes 95 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Matalampien kattavuuksien alueilla on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi, ja erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa. Rokottamattomuus on harvinaista, mutta kasvanut hieman Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista täysin rokottamattomia on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin aiemmissa ikäluokissa. Vuonna 2020 syntyneistä kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomia o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye