Kierrätyslannoitteiden saatavuuden ja käytön lisääminen on huoltovarmuuskysymys
Alkutuotanto on riippuvainen fossiilisista lannoitteista
Alkutuotanto on voimakkaasti riippuvainen fossiilisista lannoitteista, eikä äkillisiin toimintaympäristön muutoksiin voida varautua huolellisesti ilman toimivia kierrätyslannoitemarkkinoita. Ilman varmuudella, ja kohtuullisella hinnalla, saatavia lannoitteita yhteiskunnan ruoansaanti voi vaikeutua äkillisesti. Vaikeissa maailmantilanteissa tuontiruoasta tullaan kilpailemaan voimakkaasti, sillä tarve tuontiruoalle on vielä suurempi Suomen naapurimaissa. Ainoa vaihtoehto on pyrkiä elintarvikehuollon omavaraisuuteen.
Ruoantuotannon kansalliseen omavaraisuuteen voidaan vaikuttaa
Ruoantuotannon kansalliseen omavaraisuuteen voidaan vaikuttaa kehittämällä kierrätysravinnevalmisteiden tuotantoa ja markkinoita. Tuotantomuotoihin yhtäläisesti vaikuttava ja läpileikkaava tekijä on huono kannattavuus. Kannattavuutta voidaan yhteiskunnallisen tärkeyden nimissä parantaa valtiontuilla. Tukimuotoja on vielä kovin vähän tarjolla, ja ne kohdistuvat liian pieneen osaan tuotantomuotoja. Toimivien ja tuotantomuotoja syrjimättömien tuki-instrumenttien kehittäminen kierrätyslannoitteiden valmistamiseen ja markkinan kehittymiseen on välttämätön välietappi matkalla kohti elintarvehuollon kokonaisvaltaista omavaraisuutta.
Kierrätysravinteiden käyttöä lisääviin tutkimuksiin tukea jo vuodesta 2016
Kierrätysravinteiden käyttöä lisäävään tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin on myönnetty tukea ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta jo vuodesta 2016 lähtien. Valmisteilla oleva biokaasulaitosten ravinnekiertotuki tähtää myös lannan ja vesikasvijätteen ravinteiden kierrätykseen sekä energiaomavaraisuuteen. YM-vetoisessa RAKI-ohjelmassa on tehty jo reilu 10 vuotta työtä ravinteiden kierron edistämiseen. Kierrätysravinteiden käyttöä on positiivisin tuloksin edistetty myös yksityisistä lähteistä, kuten John Nurmisen säätiöstä lantakierrätyshankkeessa. Kierrätysravinnemarkkinoiden kehittymistä laajemmin edesauttavan tuen valmistelu on nyt erityisesti tarpeellista. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää, mille toimijoille ravinnekierrätyksen tuotanto- ja myyntiketjussa valtion varoja olisi kohdennettava, jotta markkinat parhaiten kehittyisivät. Toteutusvaihtoehtoja on pohdittu mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, ja tukijärjestelmän muodostumisessa tarvitaan myös toimijakentän aktiivisuutta. Uusi hallituskausi on ovella, ja alueellisten toimijoiden ja toimialajärjestöjen kannattaa pyrkiä vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan.
Tutustu MMM:n Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman mahdollisuuksiin täältä: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.fi
Lisätietoja ravinnekiertotuen valmistelusta Varsinais-Suomen ELY:stä:
Olli Salo
Projektipäällikkö / Projektledare
olli.m.salo@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin23.4.2024 15:36:02 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme