Oulun yliopisto

Kiertotalouden tutkimus vahvistuu Oulun yliopistossa

9.12.2021 11:15:00 EET | Oulun yliopisto

Jaa

Kolme Oulun yliopiston hanketta on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Suomen Akatemian Kriittiset raaka-aineet kaupunkien kiertotaloudessa -tutkimusohjelmasta. Hankkeissa tutkitaan sähköisen liikkuvuuden kriittisiä raaka-aineita, jätteenpolton tuhkien hyödyntämistä sekundaarisena raaka-aineena sekä pyritään luomaan kestävä ekosysteemi magnesiumin hyödyntämiseen.

Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Aalto-yliopiston sekä VTT:n GoverMat-hankkeessa etsitään ratkaisuja sähköisen liikkuvuuden kannalta kriittisten raaka-aineiden kiertotalouteen. Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi metallien uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämistä sekä kriittisiä raaka-aineita korvaavia materiaaliratkaisuja. Hanke keskittyy erityisesti akkuihin ja akkumateriaaleihin, elektroniikan komponentteihin ja tehokkaisiin magneetteihin. Lisäksi siinä tarkastelleen kriittisten raaka-aineiden kiertotaloutta systeemitasolla. Hanke tarjoaa uutta tietoa vuorovaikutussuhteista, materiaalivirtojen ominaisuuksista ja mahdollisista kehityskuluista sekä kiertotalouden mukaisista prosessikonsepteista.

”Alkava GoverMat-tutkimushanke vahvistaa entisestään Oulun yliopiston roolia akkukemian tutkimuksesta sekä epäorgaaniseen kiertotalouteen liittyvää tutkimusta osana InStreams Hubia”, sanoo hankkeen johtava tutkija, professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.

Toinen myönteisen rahoituspäätöksen saanut hanke on Oulun ja Tampereen yliopistojen sekä Åbo Akademin MAGNEX-hanke. Siinä pyritään mahdollistamaan kriittisen magnesiumin tuotanto paikallisista ja ehtymättömistä raaka-aineista: teollisuuden sivuvirroista ja magnesium-silikaattimineraaleista. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa laaja-alainen kiertotalousketju, jossa päätuotteina ovat puhtaan magnesiumin lisäksi teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö ja hiilinegatiiviset rakennusmateriaalit. Prosessin sivutuotteena syntyy myös muita arvometalleja ja sidotaan jopa miljoonia tonneja hiilidioksidia vuodessa. Ekosysteemi mahdollistaa niin uusia tuotteita kuin liiketoimintamallejakin. Projektissa selvitetään myös sosio-ekonomisia ja lainsäädännöllisiä tarpeita, joihin vastaaminen vahvistaisi magnesiumin kiertotaloutta kaupungeissa.

”­Materiaalin kierron täytyy tulevaisuudessa perustua suljettuihin kiertoihin, jotta kehitys olisi kestävää ja tässä kehitettävät menetelmät ovat rohkea avaus siihen suuntaan. Olemme tieteen aallonharjalla aiheessa, ja se on hyvin palkitsevaa”, kertoo johtava tutkija, apulaisprofessori Päivö Kinnunen Oulun yliopistosta.

Kolmas rahoitettu hanke SECRES selvittää jätteenpolton tuhkien hyödyntämistä sekundäärisenä raaka-aineena. Yhdyskuntajätteen poltto pienentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Samalla jätteen sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön. Jätteenpolton tuhkat voivat sisältää arvokkaita kriittisiä metalleja. Tuhkien mineraalijae puolestaan voi soveltua sementtiä korvaavaksi sideaineeksi rakennusteollisuuden käyttöön. Tutkimushankkeessa kehitetään menetelmiä, joiden avulla jätteenpolton tuhkasta voidaan tehokkaasti erottaa arvokkaat metallit ja samanaikaisesti parantaa mineraalijakeen hyödyntämistä sideaineena. Tavoitteena on löytää teknisesti toteutettava ja taloudellisesti kannattava menetelmä jätteenpolton tuhkien hyödyntämiseksi.

”Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti jätteenpoltosta syntyvät jakeet pitäisi saada hyötykäyttöön. Näin voitaisiin pienentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja materiaalien prosessoinnista syntyviä hiilidioksidipäästöjä”, toteaa hankkeen johtava tutkija, professori Mirja Illikainen.

Avainsanat

akkukemiajätteenpolttokiertotalousmateriaalivirtamineraalijaeraaka-ainesivuvirtatuhka

Yhteyshenkilöt

Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto, InStreams Hub, puh. 0294 4815 92, sähköposti: ulla.lassi@oulu.fi

Apulaisprofessori Päivö Kinnunen, Oulun yliopisto, InStreams Hub, puh. 0294 4880 20, sähköposti: paivo.kinnunen@oulu.fi

Professori Mirja Illikainen, Oulun yliopisto, InStreams Hub, puh. 0294 4823 94, sähköposti: mirja.illikainen@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Jasmiini Tornberg, Oulun yliopisto, kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö, puh. 0294 4823 15, sähköposti: jasmiini.tornberg@oulu.fi

Kuvat

Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Kiljuhanhen ekologia, suojelu ja paluumahdollisuudet Suomeen sekä biologin elämäntyö harvinaiseksi väitöskirjaksi21.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pesintää ei ole Suomessa varmistettu vuoden 1995 jälkeen, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan lajin palaaminen on mahdollista. Suomessa kiljuhanhia on edelleen levähtänyt säännöllisesti keväisin muuttomatkoillaan ja 50 vuoden tauon jälkeen myös parina viime syksynä, Oulun seudulla. Harvinaisessa väitöskirjassa kiteytyy 1980-luvun alussa alkanut kiljuhanhien tutkimusura.

Aivoterveyden tutkimus ja yhteistyö tiivistyy Pohjois-Suomessa – Oulu Brain & Mind aloitti toimintansa20.1.2022 06:20:00 EET | Tiedote

Kansallisen neurokeskuksen Oulu Brain & Mind -alueverkoston toiminta on käynnistynyt Oulussa. Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan perustaman verkoston keskeisimpänä tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välillä sekä tuoda tunnetuksi pohjoissuomalaista neurologian alan tutkimusta. Työtä tehdään rakentamalla tutkijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden verkostoa niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Uusin teknologia ja tutkimustieto ratkovat kaivosten ympäristövaikutuksia20.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievään sepelvaltimotautiin liittyvän äkkikuoleman riskiä18.1.2022 06:10:00 EET | Tiedote

Pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ja siihen usein liittyvä sydänlihaksen liikakasvu on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Joissain tapauksissa äkkikuoleman taustalta löytyy kuitenkin vain lieväasteinen sepelvaltimotauti yhdessä sydämen liikakasvun kanssa. Tutkimuksen mukaan tietyt harvinaiset geenimuutokset voivat lisätä lievää sepelvaltimotautia sairastavan potilaan riskiä vaarallisille rytmihäiriöille ja äkkikuolemalle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme