Kiertotalous torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa, mutta luo myös uusia työpaikkoja

Kirjan artikkelit piirtävät monipuolisen kuvan kiertotaloudesta ja tarkastelevat myös kiertotalouden vähemmän tunnettuja puolia, kuten sitä, miten sen käyttöönotto vaikuttaa eri ihmisryhmiin ja miten sen avulla voidaan vähentää eriarvoisuutta.
Kirja osoittaa, että kiertotaloudella on monia positiivisia vaikutuksia, muun muassa työllisyyteen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Siirtymä kiertotalouteen tulee tehdä kuitenkin viisaasti, jotta se kohtelee kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti.
- Kirja yleistajuistaa kiertotalouden mekanismeja ja on suunnattu kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille sekä muun muassa poliittisille päättäjille. Kirja tarjoaa myös silmiä avaavia faktoja, kuten esimerkiksi sen, että Suomi on EU:n suurimpia jätteen tuottajia henkilöä kohden. Myös kiertotalouden työllisyysvaikutukset ovat valtavia – EU:ssa kiertotalouden laaja käyttöönotto voisi synnyttää satojatuhansia uusia työpaikkoja, kirjan valmistelua Kalevi Sorsa -säätiössä koordinoinut Samuli Sinisalo toteaa.
EU-komissaari Frans Timmermans toteaa kirjan esipuheessa, että kiertotalous on tavoiteltava malli sekä Euroopalle että koko maailmalle, ja siksi se on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tukipilareista. Kiertotalous vähentää monimutkaisten globaalien toimitusketjujen häiriöitä sekä teollisuuden päästöjä merkittävästi.
- Kiertotalouteen sisältyy niin monia lupauksia ympäristökriisin hallintaan, että on tärkeää lisätä kaikkien ihmisten ymmärrystä kiertotaloudesta. Nykyinen ympäristökuormamme on kestämättömällä tasolla. Kiertotalous tarjoaa hyvän työkalun tilanteen korjaamiseksi. Se kääntää lineaarisen talousmallin kiertäväksi ja säästää siten paljon luonnonvaroja, energiaa ja vähentää merkittävästi jätteen määrää, Sinisalo kertoo.
Kirjan julkaisutilaisuudessa puhuvat tutkija Teemu Loikkanen (Lapin yliopisto), tutkija Topi Turunen (Suomen ympäristökeskus), projektikoordinaattori Emma Sairanen (Sitra), kiertotalousteeman johtaja Henning Wilts (Wuppertal-instituutti, Saksa) sekä kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) Tilaisuus striimataan Kalevi Sorsa -säätiön Facebook-sivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KuokkanenKalevi Sorsa -säätiö
Puh:0505533507anna.kuokkanen@sorsafoundation.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Suomi selvisi hyvin energiakriisistä vuonna 202217.3.2023 07:15:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tänään raportin, joka käsittelee vuoden 2022 energiakriisin syitä ja sitä, miten se olisi voitu välttää. Yhdeksän kysymystä ja vastausta vuoden 2022 energiakriisistä -raportin on kirjoittanut säätiön energiapolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Janne M. Korhonen.
Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen24.2.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö selvitti kyselytutkimuksessaan puolueiden näkemyksiä eriarvoisuudesta. Mitä eriarvoisuudelle tehdään tulevalla vaalikaudella? -tutkimus osoittaa, että puolueiden näkemykset jakautuvat erityisesti, kun on kyse taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siihen puuttumisesta.
Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana aloittaa Janne M. Korhonen15.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uutena asiantuntijana aloittaa 15.2.2023 filosofian tohtori Janne M. Korhonen. Korhonen vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta teemakokonaisuudesta. Hän siirtyy tehtävään energiasiirtymän kiihdyttämistä tutkineesta Plan B -tutkimushankkeesta.
Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu
Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Raportti: Koronapandemia kiihdytti EU:n, Kiinan ja Venäjän valtakamppailua Länsi-Balkanilla8.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Tuore raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme