Kiertotalous vaarantumassa? Kuntasektori yhteistyökumppaneineen vetoaa maan hallitukseen, jotta julkista jätehuoltoa ja yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa ei romutettaisi

Lehdistötiedote 19.12.2017 klo 9.00

KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymän mielestä Suomesta voi tulla kiertotalouden edelläkävijä vain julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, jolla kehitetään uusia innovaatioita. Niiden avulla voidaan tehostaa materiaalikierrätystä sekä luoda uutta liiketoimintaa ja uusia mahdollisuuksia vientiin.

- Hallituksen esitys uudeksi jätelaiksi voi kuitenkin vaarantaa tämän yhteistyön, eikä sitä voi pitää yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena, sanoo Eksymä.

Olennainen kohta lakiesityksessä on prosenttiraja, jonka puitteissa kuntien jätelaitokset voivat maksimissaan tarjota palvelujaan muille kuin kuntaomistajilleen. Tämä ns. markkinaehtoinen toiminta kattaa myös yksityisen sektorin kanssa tehtävän kiertotalousyhteistyön.

- EU-direktiivi sallisi julkisen toimijan tuottaa maksimissaan 20 prosenttia liikevaihdostaan ns. markkinaehtoisesti. Suomi on esityksessään ottamassa täysin päinvastaisen linjan kuin muut EU-maat sulkien julkisen toimijan käytännössä kiertotalouden kehittämisen ulkopuolelle, aluksi 10 prosentin rajalla ja siirtymäkauden jälkeen 5 prosentin rajalla, joka tyrehdyttää kaiken innovatiivisen yhteistyön yksityisen sektorin kanssa, arvioi Eksymä.

- Tämä tulee sekä heikentämään jätehuollon toimivuutta ja kohtuuhintaista saatavuutta kaikkialla Suomessa sekä romuttamaan hyvin alkaneet toimet kiertotalouden edistämiseksi. Siksi vetoamme, että hallitus hyödyntäisi muiden EU:n jäsenvaltioiden tavoin täysimääräisesti EU:n salliman ylärajan, Eksymä kertoo.

Suomen suurin kiertovoima on 5,3 miljoonaa kuntalaista

Eksymä muistuttaa, että kuntien jätelaitokset vastaavat suomalaisen yhteiskunnan jätehuollosta kehittäen jatkuvasti tätä yhteiskunnan välttämättömyyspalvelua. Tätä kokemusta ja osaamista tulisi hyödyntää jatkossakin, sillä kiertotalouden voima lähtee liikkeelle yksittäisistä ihmisistä, jotka ovat KIVOn jäsenkunnan 5,3 miljoonaa asiakasta.

- Kuntien jätelaitokset toteuttavat kiertotaloutta ja kokoavat yhteen suomalaisista kodeista kumpuavan kiertovoiman. Suomalaisista 90 % on tutkitusti tyytyväisiä julkiseen palveluumme, sanoo Eksymä.

Kuntien jätelaitosten koko maan kattavan infrastruktuurin kautta taataan välttämättömät jätehuoltopalvelut kaikille ja kaikkialla Suomessa. Infra luo myös erinomaisen ja jatkuvasti kehittyvän yhteistyöalustan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisille kiertotaloushankkeille. Lupaavia yhteistyömalleja on jo nyt muodostunut eri puolille Suomea.

Jätelain uudistuksen tulisi luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle ja uusille yhteistyöhankkeille eikä päinvastoin vaikeuttaa niitä.

- KIVO on pyrkinyt olemaan aloitteentekijänä esimerkiksi teollisuuden suuntaan muovin saattamiseksi paremmin kiertoon, sillä muoviongelman ratkaisu edellyttää koko arvoketjun laajuista yhteistyötä. Tällainen ei ehkä olisi jatkossa mahdollista, jos hallituksen kaavailut toteutuvat, Eksymä sanoo.

Pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.

- Kiertotaloudesta pitää aidosti luoda eri toimintoja ja toimijoita yhdistävä, kokoava ja koordinoiva voima. Yhdessä voimme rakentaa Suomesta kiertotalouden kärkimaan, Eksymä uskoo.

Lisätiedot:

Riku Eksymä, toimitusjohtaja, Suomen Kiertovoima ry KIVO, 040 838 6643, riku.eksyma@kivo.fi

Liite: Vetoomus

Lista allekirjoittaneista:

1. Suomen Kiertovoima ry KIVO
2. Kuntaliitto ry
3. Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Kuntien omistamat jätelaitokset ja kiertotalouskeskukset:

4. Botniarosk Oy Ab
5. Eko-Kymppi (Kainuun jätehuollon kuntayhtymä)
6. Ekorosk Ab Oy
7. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
8. Helsingin seudun ympäristöpalvelut – kuntayhtymä
9. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy
10. Jätekukko Oy
11. Kiertokaari Oy
12. Kiertokapula Oy
13. Kymenlaakson Jäte Oy
14. Lakeuden Etappi Oy
15. Lapin Jätehuolto kuntayhtymä
16. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
17. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
18. Metsäsairila Oy
19. Millespakka Oy
20. Mustankorkea Oy
21. Napapiirin Residuum Oy
22. Perämeren Jätehuolto Oy
23. Pirkanmaan Jätehuolto Oy
24. Porin kaupunki / Tekninen palvelukeskus/Jätehuolto
25. Puhas Oy
26. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
27. Rosk’n Roll Oy Ab
28. Sammakkokangas Oy
29. Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy
30. Stormossen Ab Oy
31. Vestia Oy
32. Ylä-Savon Jätehuolto Oy

Muut yhteisöt ja yhtiöt: 

3. Asikkalan kunta
4. Pohjanmaan liitto / Österbottens Förbund
5. Hangon kaupunki
6. Heinolan kaupunki
7. Hämeenlinnan kaupunki
8. Karkkilan kaupunki
9. Kemin kaupunki
10. Keminmaan kunta
11. Kärkölän kunta
12. Kotkan kaupunki
13. Kouvolan kaupunki
14. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
15. Laukaan kunta
16. Lohjan kaupunki
17. Meri-Lapin kehittämiskeskus
18. Muuramen kunta
19. Naantalin kaupunki
20. Paimion kaupunki
21. Porvoon kaupunki
22. Raaseporin kaupunki
23. Ranuan kunta
24. Rovaniemen kaupunki
25. Salon kaupunki
26. Siuntion kunta
27. Suomen luonnonsuojeluliitto ry
28. Suomen Tietoturva Oy
29. Tampereen kaupunkiseutu
30. Tervolan kunta
31. Toivakan kunta
32. Tornion kaupunki
33. Turun kaupunki
34. Verte Oy / ECO3
35. Vetelin kunta
36. Vihdin kunta
37. Ylitornion kunta