Kiina haluaa oppia Suomelta pk-yritysrahoitusta

Kiina haluaa kehittää pk-yrityssektoria monipuolistaakseen yrityskantaa ja vahvistaakseen myös kotimarkkinoita palveluyhteiskunnan suuntaan. Kiinan valtio on antanut valtio-ohjatuille pankeille määräyksen myöntää 30 prosenttia kaikesta uudesta lainanannosta pk-yrityksille.
–Pankeilla on vaikeuksia keksiä, mihin tämän valtavan summan lainaisivat, sillä luottoriski pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on korkea ja pankit ovat kärsineet suuria luottotappioita pk-sektorilla. Siksi pk-yrityksiltä vaaditaan Kiinassa vakuuksia toisin kuin suurilta valtio-omisteisilta yrityksiltä. Kiinalaiset kehitys- ja investointipankit ovat olleet kiinnostuneita Finnveran osaamisesta pk-yritysten rahoituksessa ja alhaisista luottotappioistamme, jotka perustuvat huolelliseen yritysanalyysiin ja Suomen asiakastietojärjestelmään, sanoo valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran rahoituspäällikkö Mika Relander, joka on Kiinassa kevään mittaisella komennuksella kartoittamassa kiinalaisten rahoitusmarkkinoiden toimintaa.
Kiinassa yritysrahoitusta hoitavat pääosin pankit. Pääomasijoitustoiminta on Kiinassa vielä melko varhaisessa vaiheessa, joskin kehittyy kovaa vauhtia. Kiinan suurimpien valtiollisten pankkien, China Development Bankin ja China Eximbankin, lisäksi maassa toimii monia isoja ja keskisuuria pankkeja, joiden toimintaa valtio ohjailee joko suoraan tai välillisesti. Lisäksi maassa on Finnveran kaltainen takuulaitos Sinosure, joka ottaa riskiä myöntämällä erilaisia takuita.
–Suomalaisilta kiinalaiset oppisivat mielellään, miten pk-yrityksiä parhaiten analysoidaan, jotta luottoriskit pystyttäisiin etukäteen arvioimaan. Kiinasta puuttuu kattava yritystietojärjestelmä, mikä tekee tilinpäätösinformaatioon perustuvan riskianalyysin haastavaksi. Tietoa pitää kerätä täällä vaihtelevista lähteistä. Keskustelujen perusteella Kiina on myös kiinnostunut, miten suomalaiset kohdentavat rahoitusta mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Kiinalainen pk-yritys tosin saattaa olla suomalaisittain suuryritys eikä Kiinassa juurikaan käytetä nimitystä pk-yritys, vaan yleensä puhutaan yksityisistä yrityksistä, Relander kertoo.
Lisääntyykö vientitakuiden ja ostajarahoituksen käyttö Kiinassa? – Tieto voi ratkaista vientikauppoja suomalaisille vientiyrityksille
Vuonna 2018 Finnveran Kiinan-kauppaan myöntämien vientitakuiden määrä nousi lähes 100 miljoonaan euroon, kun taso edellisinä vuosina oli selvästi alhaisempi. Millaista kysyntää vientitakuille ja viennin rahoitukselle on odotettavissa Kiinan-markkinoilla, sitä Mika Relander parhaillaan selvittää
–Kiinan talouskasvun hidastuminen ei ainakaan toistaiseksi näy suomalaisyritysten kysynnässä. Talouden elvytys näkyy tällä hetkellä Kiinassa rahoituksen runsaana tarjontana, mutta lainojen takaisinmaksuajat ovat kiinalaiseen tapaan edelleen lyhyitä. Tämä voi tarjota kilpailuedun suomalaiselle vientiyritykselle joka pystyy tarjoamaan pitkäaikaisempaa rahoitusta kiinalaiselle asiakkaalleen, Relander sanoo.
Rahoituksen hyödyntäminen vientikaupoissa on lisääntynyt viime vuosina. Tämän tunnistaminen on olennainen osa vientiyritysten kilpailukykyä. Finnveran vientiyrityksille teettämä vaikuttavuustutkimus osoitti, että vientiyrityksillä voi olla korkea kynnys päästä mukaan tarjouskilpailuihin, ellei ulkomaiselle ostajalle tarjota tuotteen ohella myös rahoituspakettia. Rahoitusosaaminen on erittäin tärkeää myös vientiä suunnitteleville ja tekeville pk-yrityksille.
–Finnveran viennin rahoituksen, eli ostajaluoton ja vientitakuiden, kysyntä Kiinan-markkinoilla heilahti ylöspäin viime vuonna, mutta on mielenkiintoista nähdä, jatkuuko kasvu. Jos kyse on siitä, että kiinalaiset ostajayritykset ovat kiinnostuneita hyödyntämään aiempaa enemmän länsimaista rahoitusta ja vientitakuulaitoksia ostoissaan, se tieto on erittäin arvokasta ja voi ratkaista vientikauppojen voiton suomalaisille vientiyrityksille, sanoo Finnveran suuryrityksistä vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.
Lisää aiheesta:
Katso video: Suomalaiset pk-yritykset pärjäävät hyvin Kiinan-markkinoilla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, suuryritykset, puh. 029 460 2601, jussi.haarasilta@finnvera.fi
Mika Relander, rahoituspäällikkö, mika.relander@finnvera.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2025: Omistajanvaihdosten rahoituksessa pohjakosketus nähty – Lähivuosina haasteena myyjien ja ostajien määrän epäsuhta18.9.2025 08:33:07 EEST | Tiedote
Omistajanvaihdosmarkkinassa on nähtävissä positiivista virettä. Alkuvuonna Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä kasvoi niin euroissa kuin kappaleissa. Myös rahoitettujen yrityskauppojen keskikoko nousi. Toimialoista erottuivat liike-elämän palveluiden yrityskaupat, ja suurin suhteellinen kasvu nähtiin kansainvälistyvissä yrityksissä. Yrityskauppoja rahoitettiin eniten Uudellamaalla, mutta myönteistä kehitystä näkyi myös useissa muissa maakunnissa. Omistusjärjestelyjen taso on edelleen alempi kuin vuosikymmenen alussa ja sitä ennen. Lähivuosina omistajanvaihdos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi tuhansille yrityksille.
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoittamat investoinnit kasvoivat Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – myös omistajanvaihdokset vilkastumassa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme