Monikansalliset yritykset tullaan pisteyttämään yhteensä noin 300 vaatimuksen osalta, jotka kattavat lähes kaikki yritystoiminnan alueet, kuten verotuksen, lisenssit ja laatuvaatimukset. Vaatimuksia on noudatettava ilman luottoluokitusjärjestelmääkin. Yrityksen oman toiminnan lisäksi myös yhteistyökumppanien ja avainhenkilöiden pisteytys vaikuttaa yrityksen pisteytykseen.

”Suomalaiset yritykset pyrkivät tällä hetkellä hyvin ahkerasti Kiinan markkinoille. Uutta luottoluokitusjärjestelmää ei kannata pelätä, mutta siihen on kuitenkin hyvä valmistautua huolellisesti”, sanoo Suomi – Kiina kauppayhdistyksen pääsihteeri, Keskuskauppakamarin asiantuntija Jenni Isola.

Kiinassa 2019 ja 2020 suositellun ulkomaisen IPR -toimijan palkinnon saaneen IPR-yritys Kolsterin laki- ja tavaramerkkiyksikön johtaja Leena-Maija Marsio avasi asiaa kauppayhdistyksen jäsentilaisuudessa tammikuussa, ja hänen mukaansa asiassa on sekä positiivia että negatiivisia vaikutuksia.

”Käytännössä systeemi tulee toimimaan palkkiot ja sanktiot -mallisena. Tämä tarkoittaa, että hyvän pisteytyksen saavuttaneet yritykset voivat saada etuja markkinoilla toimimiseen, kuten nopeutuvat lupaprosessit ja alemman veroprosentin”, sanoo Marsio.

Järjestelmä voi toisaalta myös hankaloittaa yrityksen toimintaa, jos yritykselle kirjataan rikkomuksia.

”Jokaista pisteytettävää kohtaa vastaa tulevaisuudessa sanktio, ja huono pisteytys voi johtaa esim. ylimääräisiin tarkastuksiin, veroetujen saamatta jääntiin ja tapaamiseen valvovan viranomaisen kanssa”, Marsio sanoo.

Marsion mukaan yritysten on hyvä kiinnittää huomiota markkinoille valmistautumisessa oman järjestelmänsä auditointiin, sekä liikekumppaneiden, työntekijöiden ja sidosryhmien huolelliseen valintaan. Hyvien suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen Kiinan viranomaisten kanssa kannattaa myös panostaa.