Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle - haku aukeaa 1.6.2022
Viljelijä voi hakea kipsikäsittelyä sähköisesti osoitteesta: www.kipsinlevitys.fi Kipsikäsittelyyn liittyvää neuvontaa haetaan samasta hakupalvelusta.
- Kipsinlevitys jatkuu aiempien vuosien tapaan myös Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan alueilla. Kipsikäsittely on viljelijälle maksuton, ja kipsin levitys hoidetaan hankkeen kilpailuttaman urakoitsijan puolesta, kertoo erityisasiantuntija Kati Ojala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kipsin levitykseen soveltuvat pellot ovat nähtävissä Kipsi-hankkeen karttapalvelussa, VIPU-palvelussa ja Aluehallinnon asiointipalvelussa. Kipsi-hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kotimainen kipsi suojelee vesistöjä kiertotalouden hengessä
- Kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia. Kipsin vaikutus alkaa välittömästi ja kestää viitisen vuotta, sanoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kipsin teho perustuu sen kykyyn sitoa fosforia peltomaahan, jossa se säilyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsi myös parantaa maan mururakennetta ja vähentää hiilen huuhtoutumista pellosta. Kipsi ei koveta, suolaa tai happamoita maaperää.
Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena. Kotimaisen kipsin käyttö on siis myös kiertotalousteko.
Näin kipsikäsittely toimii käytännössä
Kipsin levitys tehdään erikseen sovittuna ajankohtana pääsääntöisesti loppukesällä ja syksyllä. Kipsi toimitetaan pellon laitaan mahdollisimman lähellä levitysajankohtaa ja se levitetään levityslautasin varustetulla täsmälevittimellä.
- Suositeltu levitysmäärä on noin 4 tonnia hehtaarille. Viljelijän olisi hyvä vähintään kevytmuokata maa levityksen jälkeen, jotta kipsi pääsee paremmin kontaktiin maaperän veden kanssa. Myös kevätlevitys on mahdollista, mutta niin kutsuttua aitoa suorakylvöä ei suositella levityksen jälkeen, ohjeistaa erityisasiantuntija Niklas Grönroos Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Lisätietoja:
Pohjanmaan maakunnat
Erityisasiantuntija Mats Willner, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 138
Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa
Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Itä-Uusimaa, Häme ja Kaakkois-Suomi
Erityisasiantuntija Niklas Grönroos, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 122
Hankkeen hallinnointi
Johtava asiantuntija Mikko Jaakkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 870
Verkkopalvelut:
www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys
ntm-centralen.fi/gipsspridning
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – hyödyllisiä materiaaleja viljelyyn ja neuvontaan (proagria.fi)
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki - opas viljelijöille.pdf
Gips, fiber och strukturkalk - quide för jordbrukare.pdf
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku Pohjois-Pohjamaalla, Kainuussa ja Lapissa käynnistyy 1.9.20251.9.2025 14:11:14 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avautuu toimintaympäristön kehittämisavustushaku EAKR-rahastosta ajalle 1.9.–31.10.2025. Hakuun on varattu varoja yhteensä 2,15 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme