Kipsihaku alkaa koko maassa – viljelijä, katso, missä kipsiä voi hakea!
Kipsin hakuun soveltuvia alueita on Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. KIPSI-hankkeen karttapalvelusta voi tarkastaa, sijaitsevatko omat peltolohkot kipsitukikelpoisella alueella.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on koordinoinut KIPSI-hanketta Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019 alkaen, ja vuonna 2022 kipsihaku laajeni koko rannikkoalueelle. Kipsin levitys rahoitetaan EU:n elpymisvälineen ja Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella.
Kipsihaku oli viime kesänä vilkasta. Nousseet kustannukset ja yllättävän suuret hakumäärät johtivat siihen, että tällä hakukierroksella kipsikäsittelyä kohdennetaan aiempaa tarkemmin vuonna 2022 laajentuneella hankealueella. Kohdennusta tehdään niille alueille, joilla kipsinlevityksen hyödyt vesiensuojelulle ovat suurimmat.
- Arviointi kohdentamisesta on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari.
Tarkemman kohdentamisen perusteena on vesien- ja merenhoidon suunnittelussa tunnistettu maatalouden kuormituksen aiheuttama paine vesistöihin.
Sen sijaan Saaristomeren alueella haku avautuu kaikille alueen viljelijöille. Saaristomeren vaikutusalueella tavoitteena on levittää kipsiä vielä noin 25 000 hehtaarille, muilla rannikkoalueilla rahoitusta riittää tällä hetkellä vielä noin 10 000 hehtaarin levittämiseen.
- Alueilla, joilla maatalouden kuormitus ja peltomaan huuhtoutuminen on voimakasta, kuormitusta voidaan kipsin avulla vähentää kustannustehokkaasti ja nopeasti. Kipsin levityksen ohella pelloilla on syytä jatkaa muita vesiensuojelutoimia, Kolari jatkaa.
Kipsinlevitystä sekä maksutonta tilakohtaista kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta: www.kipsinlevitys.fi Neuvontaa antaa ProAgria. Kipsin levityksen hoitaa KIPSI-hankkeen kilpailuttama urakoitsija.
Kipsikäsittely on turvallinen vesiensuojelukeino
Kipsikäsittelyn avulla pystytään leikkaamaan SAVE2-hankkeen tuoreen raportin mukaan peltomailta huuhtoutuvan kokonaisfosforin kuormituksesta noin 30 prosenttia ja kiintoaineskuormasta noin puolet. Myös pelloilta tulevan orgaanisen hiilen aiheuttama kuormitus vähenee noin puolella.
Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta, SAVE2-hankkeen tulosten perusteella mahdollisesti pidempään. Haittoja peltomaalle tai kasvustolle ei ole havaittu.
Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla, ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan KIPSI-hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Minna Kolari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 025 062
Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskusten alue sekä Itä-Uusimaa:
Erityisasiantuntija Niklas Grönroos, p. 0295 022 122
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskusten alue sekä Länsi-Uusimaa:
Erityisasiantuntija Kati Ojala, p. 0295 023 030
Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alue:
Erityisasiantuntija Mats Willner, p. 0295 022 138
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
ELY-keskusten EU-rakennerahastoista myöntämien tukien maksatukset viivästyvät27.3.2024 13:40:02 EET | Tiedote
ELY-keskusten Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 EU-rakennerahasto-ohjelmasta myöntämien tukien ja avustusten maksatus viivästyy jälleen. Tietojärjestelmäongelmista johtuen erityisesti yritystuki- ja kehittämishankkeiden sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) hankkeiden maksatukset lykkääntyvät loppukevääseen.
Päivitetty Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia on julkaistu (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)27.3.2024 12:59:19 EET | Tiedote
Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia on päivitetty vuodelle 2024. Strategiaa käytetään ELY-keskuksissa yrityksen kehittämisavustushakemusten sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yritystukihakemusten arvioinnissa ja hakemusten pohjalta tehtävien päätösten valmistelussa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakuntien alueella.
Maanteiden korjaus- ja päällystystyöt 2024 (Itä-Suomi) – rahoitus kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna25.3.2024 09:04:10 EET | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus käyttää vuonna 2024 päällystetyn tieverkon korjaus-, päällystys- ja tiemerkintätöihin Itä-Suomessa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) yhteensä noin 68 miljoona euroa.
Vuoden Hyvä YVA -palkinto valtatien 8 parantaminen välillä Rauma-Eurajoki-hankkeelle21.3.2024 08:49:23 EET | Tiedote
Yva ry on myöntänyt vuoden 2024 Hyvä YVA -palkinnon valtatien 8 parantamista välillä Rauma-Eurajoki käsittelevälle ympäristövaikutusten arvioinnille. Hankkeesta vastaavana menettelyssä on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue ja hankkeesta vastaavan edustajana projektipäällikkö Timo Bäcklund. YVA-konsulttina on toiminut projektipäällikkö Rauno Tuominen ja YVA-vastaava Taina Klinga Sitowise Oy:stä ja pääsuunnittelija Sari Kirvesniemi Ramboll Finland Oy:stä. Yhteysviranomaisena on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualue ja yhteysviranomaisen edustajana johtava asiantuntija Asta Asikainen.
Vårfloden började snabbt (Egentliga Finland, Satakunta)18.3.2024 11:41:34 EET | Tiedote
Flodläget i sydvästra Finlands vattendrag under helgen var kraftigare än den vanliga vårfloden. Det varmt väder och regn fick floderna att svämma över i sydvästra Finland. Till exempel uppmättes den största flödet i Yläne älv sedan mätningarna började 1970, med en vattenföring på 41 m³/s på lördagen 16.3.2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme