Kirjaa luontohavaintosi älykkäällä sovelluksella – Suomen Lajitietokeskus yhteistyöhön iNaturalist-palvelun kanssa

Suomen Lajitietokeskus (laji.fi) kokoaa ja jakaa digitaalisia tietoaineistoja eliölajeista. Keskuksesta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, joka on osa Helsingin yliopistoa. Nyt Lajitietokeskus on aloittanut yhteistyön iNaturalist-havaintopalvelun kanssa. Yhdysvalloissa perustettu iNaturalist on verkossa toimiva yhteisö ja palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet voivat verkostoitua ja jakaa luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä.
iNaturalistin helppokäyttöinen ja maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Käyttäjät voivat kätevästi ehdottaa tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja.
– Voi olla, että menee vain muutama minuutti, kun joku on jo nimennyt havainnon, jonka osasit itse tunnistaa vain esimerkiksi jäkäläksi, kertoo tietotekniikka-asiantuntija Mikko Heikkinen Luomuksesta.
Vastaperustettu iNaturalist Suomi on yksi palvelun virallisista kansallisista jäsenistä. iNaturalistin käyttöliittymät on käännetty suomeksi ja lajien suomenkieliset nimet on lisätty palveluun. Suomen kieli toimii Android-laitteissa jo hyvin, mutta Applen sovellukset odottavat vielä uutta versiota, jotta suomen kielen valinta tulisi mahdolliseksi. Käännöksiä parannetaan jatkuvasti sovelluksen kehittyessä.
Tekoälytunnistus osaa ehdottaa lajeja
iNaturalist-palvelun tekoäly osaa palveluun ladatun kuvan perusteella ehdottaa eliölle nimeä usein yllättävänkin tarkkaan. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Aluksi automaattinen lajintunnistus saattaa välillä ehdottaa samannäköisiä lajeja esimerkiksi Pohjois-Amerikasta.
– Sekä tekoälyn toimivuuden että muiden käyttäjien tekemien tunnistusten vuoksi, on hyvä yrittää ottaa havainnosta lähietäisyydeltä mahdollisimman tarkka kuva ja lisäksi muutamasta eri kuvakulmasta. Esimerkiksi joillakin päiväperhosilla tärkeät lajituntomerkit näkyvät siipien alapinnoilla tai sienillä lakin alapuolella, ohjeistaa Heikkinen.
– Tekoäly ei korvaa ihmissilmin tehtävää tunnistusta, joten toivomme, että harrastajat ja lajiosaajat ottavat palvelun innokkaasti käyttöönsä ja auttavat havaintojen tunnistamisessa, Heikkinen lisää.
iNaturalist Suomi osaksi Lajitietokeskuksen nykyisiä palveluja
Suomen Lajitietokeskuksella on jo oma Vihko-havaintopalvelunsa. iNaturalist Suomi houkuttelee helppokäyttöisyydessään erityisesti aloittelijoita kirjaamaan luontohavaintojaan.
– iNaturalistin liittäminen Lajitietokeskuksen palveluihin antaa meille mahdollisuuksia kehittää omaa Vihko-palveluamme enemmän aktiiviharrastajien ja tutkimushankkeiden tarpeisiin, kertoo Lajitietokeskuksen päällikkö Kari Lahti Luomuksesta.
Uuden yhteistyön ansiosta iNaturalistilla kirjatut havainnot kopioidaan Lajitietokeskuksen tietovarastoon. Yhteen paikkaan keskitetyt luontohavainnot edistävät tutkimusta, opetusta ja ympäristön tilan seurantaa sekä antavat kansalaisille pääsyn avoimen luontotiedon ääreen.
– Halusimme lähteä tähän yhteistyöhön, sillä uskomme, että iNaturalist Suomesta tulee suosittu tapa tallentaa luontohavaintoja, tiivistää Lahti.
iNaturalist-palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat California Academy of Sciences ja National Geographic Society.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari Lahti
Lajitietokeskuksen päällikkö
Biodiversiteetti-informatiikan yksikön päällikkö
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Suomen Lajitietokeskus
kari.lahti@helsinki.fi
0294128605
0400727955
Mikko Heikkinen
tietotekniikka-asiantuntija
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Suomen Lajitietokeskus
mikko.heikkinen@helsinki.fi
0294128828
0504641370
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi,050 518 6195
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston ja Rosebudin yhteistyö jatkuu17.9.2025 16:12:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Niklas Bruun ja rehtori Sari Lindblom ovat käyneet keskustelun Rosebud-kirjakaupan toimitusjohtajan Hannu Paloviidan kanssa Rosebudin ja yliopiston yhteistyön muodoista jatkossa. Samalla sovittiin Kaisa-talon vuokrasuhteen loppuun ja muuttoon liittyvistä käytännön asioista.
Palkokasvien lisäämisellä sekä punaisen ja prosessoidun lihan vähentämisellä yllättävän positiivisia vaikutuksia miesten terveyteen17.9.2025 12:22:18 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla laskee miesten kokonais- ja ”huonoa” LDL-kolesterolia ja painoa.
Mediakutsu: Miten asiantuntijat edistävät algoritmisten järjestelmien kehittämistä16.9.2025 14:20:02 EEST | Kutsu
Tule torstaina 18. syyskuuta klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan tekoälyteknologian tutkimuksen uusimpia tuloksia.
Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Teologiaa, jossa ihminen ei ole enää kaiken mitta15.9.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Minkälaista teologiaa syntyy maailmassa, jossa ihmisen erityisasemaa ei enää pidetä itsestäänselvyytenä? Toni Koivulahti haastaa kristillisen teologian ihmiskeskeisen ajattelun väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme