Kirjastojen aineisto- ja palvelumuotojen muuttuessa tilojen muunneltavuus on entistä tärkeämpää

Viime vuonna yleisissä kirjastoissa kävi lähes 54 miljoonaa asiakasta. Kirjastoissa järjestettiin yli 90 000 tapahtumaa, joihin osallistui yli 1,5 miljoonaa henkilöä, näistä puoli miljoonaa osallistui koulutustilaisuuksiin.

Yleisellä kirjastolla on oltava tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Keskimäärin kunnat pystyvät täyttämään nämä vaatimukset.

Kirjastoilta vaaditaan muunneltavuutta

Kirjastotilat toimivat ja riittävät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa. Kirjaston pitää kuitenkin myös tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, kuten uudistettu kirjastolaki edellyttää. Tähän eivät kaikki kunnat pysty. Ratkaisuna voi olla tilojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö ja kirjastotilojen muunneltavuus tilanteen sekä palvelu- ja aineistomuotojen muutosten mukaan.

Kansalaiset tarvitsevat opastusta ja kokoontumistiloja

Kirjastoilla on entistäkin merkittävämpi rooli, kun kansalaisia opastetaan digipalveluihin ja muihin uusiin asioihin ja taitoihin. Kirjaston asiakaskone saattaa myös olla asiakkaan ainoa mahdollisuus maksaa laskunsa ja hoitaa muu sähköinen asiointinsa digiyhteiskunnassa.

Vapaa kansalaistoiminta tarvitsee maksuttomia julkisia kokoontumistiloja. Neljä kuntaa viidestä pystyy tarjoamaan näitä omissa kirjastoissaan asukkailleen.  Kokous kirjastossa on mahdollisuus myös kunnan päättäjille tutustua kirjaston tiloihin, palveluihin, henkilökuntaan ja asiakkaisiin.

Joka toisessa kunnassa kirjasto on auki myös omatoimisesti. Yli kolmasosa kokonaisaukiolosta on omatoimista. Omatoimisuus ei ole vähentänyt henkilökunnan tarvetta kirjastoissa.  Uudistettu kirjastolaki on muuttanut kirjaston ja samalla myös henkilökunnan tehtäviä. Kun kirjastossa on riittävästi henkilökuntaa kehittämässä kirjastopalveluja ja -tiloja, niin se merkitsee entistä tehokkaampaa kunnan voimavarojen käyttöä.

Täydentävät verkkopalvelut

Kirjastojen e-aineistot ja verkkopalvelut eivät ole poistaneet kirjastojen fyysisen tilan tarvetta. E-kirjojen osuus kirjakokoelmasta on vielä alle prosentin, vaikka niiden käyttö kasvaa koko ajan. Kustannussyistä myös osa kirjastojen e-aineistoista on asiakkaiden käytettävissä vain kirjastotiloissa. Verkkopalvelut siis täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastotiloja.

Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi.

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä.

Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492
 

Peruspalvelujen arviointi 2019: kirjastotilat
Peruspalvelujen arviointi 2019 kokonaisuudessaan (patio.fi)

Aluehallintovirastokohtaiset tulokset arvioinnista: kirjastotilat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

#peruspalvelut
#AVIarvioi