Varsinais-Suomen ELY-keskusVarsinais-Suomen ELY-keskus

Kiskonjoen kosken ja Hålldammin kalatiet valmistuvat

Jaa

Kiskonjoelle pitkään ja hartaasti suunnitellut Kosken ja Hålldammin kalatiet ovat hienosäätöä vaille valmiit. Kalateiden avulla jo satoja vuosia suljettuna ollut vaellusyhteys merialueen ja Kiskonjoen vesistön keskiosan välille on vihdoin avautunut. Tavoitteena on, että taimenen ja lohen merivaelteinen lisääntymiskierto käynnistyy ja että varsinkin Kiskonjoen oma taimenkanta vahvistuu.

© Tapio van Ooik
© Tapio van Ooik

Kalateiden toteutus on osa EU:n Freshabit Life IP -hanketta. EU:n hankerahojen lisäksi hanketta on rahoitettu MMM:n kalataloudellisista kunnostusmäärärahoista.

Kosken ja Hålldammin kalateiden suunnittelussa ja rakentamisessa on yhteensovitettu kalatalouden, luonnonsuojelun, kulttuurihistorian ja voimatalouden näkemykset ja edut. Kalateiden rakentamisen edellytykset, kalateiden toiminta ja kalateihin johdettavat vesimäärät on sovittu voimalaitoksen eli Visinflow Oy:n kanssa. Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden apu ja ohjaus on ollut tärkeää varsinkin hankkeen suunnitteluvaiheessa, koska kalatiet sijoittuvat vanhalle ruukinalueelle, jolla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia, arkeologisia ja maisemallisia arvoja. Työmaa-alueiden sijainti lähes Kosken kartanon pihapiirissä ja Kiskonjoen Natura-alueen tuntumassa on tuonut lisähaastetta hankkeen toteutukseen.

Kosken ja Hålldammin kalateiden rakennuttajana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kalatiet on suunnitellut Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Rakennusurakan rakennuttajakonsulttina on toiminut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Itse rakentamisesta on vastannut Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin Ky ja sen kalataloudellisesta ohjauksesta Apajax Oy. Työn arkeologisena valvojana toimi Muuritutkimus Oy. Kalatien juoksutusjärjestelmän suunnitteli Maveplan Oy ja toteutti LSK Technology Oy. Kalatien teräsluukut suunnitteli ja toteutti Joter Oy.

Kosken luonnonmukainen kalatie sijaitsee Visinflow Oy:n voimalaitoksen padolla. Kalatien pituus on noin 100 m ja sen putouskorkeus on 7 m. Kalatiehen juoksutetaan vettä aina vähintään 100 l/s. Syksyllä lohikalojen nousuaikaan juoksutetaan 200-400 l/s. Tämän lisäksi kalatiehen juoksutetaan vettä 400 l/s aina kun voimalaitos ohijuoksuttaa vettä eli kun joessa on vettä enemmän kuin mitä voimalaitos pystyy hyödyntämään. Kalatiestä vedet juoksevat Kosken vanhaan koskiuomaan, joka toimii voimalaitoksen ohitusuomana mutta joka on ollut osan vuodesta lähes kuivillaan. Vanha koski kunnostettiin koko pituudeltaan ja uuden vesityksen ansiosta se toimii nyt vesieliöiden elinympäristönä kuten kalatiekin. Töiden valmistuttua Kiskonjokeen on näin syntynyt 500 m uutta elinaluetta kaloille ja muille vesieliöille.

Hålldammin kalatie rakennettiin vanhaan historialliseen sulkukanavaan. Kalatien vesimäärä säätyy Kirkkojärven pinnankorkeuden mukaisesti.

Lisätietoja:

Leena Rannikko
kalastusbiologi
puh. +358 295 022 649
leena.rannikko@ely-keskus.fi

Tapio van Ooik
Freshabit-hankkeen koordinaattori
puh. +358 295 022 649
tapio.vanooik@ely-keskus.fi

Avainsanat

Kuvat

© Tapio van Ooik
© Tapio van Ooik
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku

0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Keskikesän päällystystöitä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa1.7.2022 13:15:17 EEST | Tiedote

Yleisimmän kesälomakauden liikenteellisesti merkittävin tienpäällystyskohde lounaisessa Suomessa sijaitsee Salossa. Valtatietä 1 päällystetään Uskelanjoen ja Isokylän moottoritietunneleiden länsipään välillä. Työ toteutetaan viikolla 28 ilta- ja yöaikaan noin klo 18–06 välisenä aikana. Liikenne ohjataan työkohteen ohitse yhdellä kaistalla ja tästä saattaa hiljaisemmankin liikenteen aikana aiheutua ruuhkautumista ja jonoja.

Mynämäellä Joenperän siltatyömaan liikennekatko siirtyy myöhemmäksi1.7.2022 11:12:13 EEST | Tiedote

Mynämäellä maantiellä 2021 (Karjalantie) sijaitsevan Joenperän sillan kesäkuussa alkaneissa korjaustöissä seuraavana on vuorossa sillan kansirakenteiden uusiminen. Kansirakenteiden uusimistöiden ajaksi liikenne joudutaan katkaisemaan siltapaikalla ja liikennekatkon oli määrä alkaa 4.7. Liikennekatkon aikataulua joudutaan kuitenkin siirtämään myöhemmäksi. Uudesta liikennekatkon ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin, kun aikataulu tarkentuu.

Vid färjleden i Högsar genomförs ett ettårigt försök med sjötrafikljus- och märkningar30.6.2022 09:58:48 EEST | Tiedote

Finlands Färjetrafik Ab har i samarbete med NTM-centralen i Egentliga Finland testat och utvecklat en eldriven vajerfärja vid färjeläget i Högsar i Nagu sedan 2018. Man kan avsevärt minska utsläppen från färjetrafiken med eldrivna vajerfärjor. Dragvajern är nära vattenytan i färjans färdriktning och tidvis rejält ovanför vattenytan. För att trygga säkerheten för den övriga sjötrafiken genomförs ett ettårigt försök med sjötrafikljus- och märkningar på färjleden i Högsar. Syftet med projektet är att bedöma möjligheterna att använda lösningen i större utsträckning på färjrutterna.

Högsarin lossiväylällä toteutetaan vuoden mittainen vesiliikennevalo- ja merkintäkokeilu30.6.2022 09:55:00 EEST | Tiedote

Suomen Lauttaliikenne Oy on yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa testannut ja kehittänyt sähkökäyttöistä vaijerivetoista lossia Högsarin lauttapaikalla Nauvossa vuodesta 2018 lähtien. Sähkökäyttöisillä vetovaijerilosseilla voidaan vähentää merkittävästi lossiliikenteestä aiheutuvia päästöjä. Vetovaijeri on lossin kulkusuunnassa lähellä vedenpintaa ja ajoittain reilusti vedenpinnan yläpuolella. Muun vesiliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi toteutetaan vuoden mittainen vesiliikennevalo- ja merkintäkokeilu Högsarin lossiväylällä. Hankkeen tarkoituksena on arvioida mahdollisuudet käyttää ratkaisua laajemmin lossireiteillä.

Piispanristin pyöräilylaskuri kertoo pyöräilijämäärien vaihteluista27.6.2022 09:12:42 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY keskus asensi kiinteän pyöräilylaskurin maantien 110 jalankulku- ja pyöräilyväylille Piispanristille toukokuussa 2020. Kahden vuoden laskentatulosten perusteella voidaan pyöräilijämäärissä havaita selkeä vuodenaikavaihtelu. Myös arkiliikenteen ja viikonlopun pyöräilijäjakauma on aivan erilainen ja lisäksi säätilat vaikuttavat merkittävästi pyöräilijämääriin. Kesäisin maantien 110 vartta pyöräilee päivittäin noin 1200 pyöräilijää päivässä, arkisin hieman enemmän ja viikonloppuisin vähän vähemmän. Vuonna 2021 pyöräilijälaskuri rekisteröi yhteensä lähes 250 000 pyöräilijää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme