Kiusaaminen aiheuttaa suurta huolta ja surua myös kiusatun läheisille
Sarin tytär kärsi koko peruskoulun ajan rankasta kiusaamisesta, joka vähitellen murensi tyttären mielenterveyden ja jätti jälkensä koko perheeseen.
– Tytärtäni kiusattiin johdonmukaisesti useiden vuosien ajan, jonka seurauksena hän sairastui masennukseen ja oli itsetuhoinen, kertoo äiti Sari Jaakkola.
Tilanne on tuttu monessa perheessä, vaikka näin ei saisi olla. Noin joka kahdeskymmenes lapsi ja nuori kokee kiusaamista koulussa viikoittain. Tiedetään, että kiusaamisella on vakavia ja erittäin pitkäkestoisia seurauksia. Kiusaaminen vahingoittaa mielenterveyttä ja aiheuttaa kielteistä minäkuvaa, huonoa itsetuntoa, yksinäisyyttä, itsetuhoisia ajatuksia ja traumoja, jotka voivat säilyä lapsuudesta aikuisuuteen asti.
– Kiusaaminen on vakava ongelma, jolla on mitä suurimmassa määrin vaikutuksia lapsen ja muiden perheenjäsenten mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kiusaamistilanteet on tunnistettava ja niihin on puututtava, painottaa FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Yhteys kiusaamisen ja mielenterveyden häiriöiden välillä on huomattu myös FinFamissa, jossa tarjotaan tukea psyykkisesti sairastuneiden läheisille.
– Monet järjestömme omaisneuvontaan tulevat vanhemmat kertovat pitkään jatkuneesta koulukiusaamisesta lapsen sairastumisen taustalla. Kun tiedämme, millaisia vakavia seurauksia kiusaamisella on, on käsittämätöntä, ettei siihen aina puututa asian vaatimalla vakavuudella.
Kiusaamisen kerrannaisvaikutukset ovat laajat. Se ei vaikuta ainoastaan kiusatun, vaan myös hänen lähipiirinsä elämään ja hyvinvointiin. Raskaan tilanteen vuoksi vanhemmat ovat erityisessä riskissä sairastua itse.
– Oman lapsen joutuminen kiusatuksi on järkyttävää. Aikanaan en voinut edes aavistaa, mihin se johtaa ja kuinka vakavat seuraukset kiusaamisella on. Pelko tyttären menettämisestä oli läsnä jatkuvasti ja elämä oli silloin "mustaa aikaa". Lopulta sairastuin myös itse masennukseen, kuvailee Jaakkola.
– Kiusaaminen aiheuttaa valtavaa kärsimystä kiusatun läheisille. On lohdutonta kuulla vanhempien hätää ja ahdistusta, kun suru, keinottomuus, syyllisyys ja paha olo lapsen puolesta valtaa elämän, jatkaa Hytönen.
Kiusaamistilanteessa kaikkien perheenjäsenten huomioiminen on tärkeää. Kiusatun ja vanhempien lisäksi myös sisarukset saattavat kantaa suurta huolta ja voivat tarvita keskusteluapua turvallisen aikuisen kanssa. Ilman tukea pitkäkestoinen kiusaaminen voi määrittää koko elämää.
– Läheiset jäävät monesti ihan yksin. Kukaan ei esimerkiksi koskaan kysynyt, miten minä voin. Tätä olisin kaivannut, kertoo Jaakkola.
Kiusaamistilanteessa tulee kartoittaa koko perheen hyvinvointi ja kaikkien perheenjäsenten tulee saada tukea. Ammattilaisilta saadun avun lisäksi vanhemmat kaipaavat vertaistukea kiusatulle ja itselleen.
– Itse emme saaneet aikanaan mitään tukea. Erityisesti alkuvaiheessa olisimme kaivanneet koulun puuttumista kiusaamiseen, mutta myöhemmin olisin kaivannut myös vertaistukea. Ihmistä, joka olisi kokenut saman. Ihmistä, joka olisi valanut toivoa ja uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja siitä, että tästä selvitään.
– Järjestöt kuten FinFami tarjoavat tukea ja onkin tärkeää, että ammattilaiset osaavat ohjata perheitä vertaistuen äärelle. Samankaltaisessa tilanteessa oleva ymmärtää, mitä itse käy läpi, eikä aina tarvita edes sanoja, lisää Hytönen.
Kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen on olemassa välineitä. Näiden lisäksi Hytönen peräänkuuluttaa jokaisen vastuuta siitä, millaista käyttäytymistä sallimme tai millaisia käsitteitä ja puhetapaa käytämme kiusaamisesta puhuttaessa.
– Kiusaaminen ei katoa vähättelyn tai vaikenemisen avulla. Emme voi puhua vain lasten välisestä ”nahistelusta” tai mennä sen taakse, että ”ainahan kiusaamista on ollut”. Meidän on syytä pysähtyä pohtimaan, millä termeillä tästä vakavasta asiasta puhumme ja tehdä kaikkemme kiusaamisen kitkemiseksi.
– Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus kiusaamattomuuteen ja turvalliseen arkeen. Kiusaaminen on mahdollista lopettaa, jos yhteinen tahtotila on olemassa, muistuttaa Hytönen.
Vaikka tällä hetkellä Sarin tytär voi hyvin ja elämä on mallillaan, kiusaaminen on jättänyt jälkensä.
– Tyttäreni selvisi masennuksesta voittajana ja meillä elämä hymyilee. Mutta minulla on aina se pieni pelko siitä, että masennus uusiutuu. Ja kaikki vain siksi, että lapseni ei saanut olla oma itsensä. Surettaa, että nuoruus jäi ikään kuin elämättä, kun päivät olivat taistelua, että selviää masennuksesta.
Kuvan henkilö ei liity tapaukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pia HytönenToiminnanjohtaja
Puh:0407765911pia.hytonen@finfami.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Teemme työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Järjestöön kuuluu keskusliiton lisäksi 18 alueellista jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Jäsenyhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa mielenterveyskuntoutujien omaisille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta FinFami - Mielenterveysomaisten keskusliitto
Mielenterveysomaisten oikeudellista asemaa on vahvistettava14.5.2023 15:25:08 EEST | Tiedote
Suomessa on lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista, joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen sairastuminen vaikuttaa. Suuresta määrästä huolimatta he ovat näkymätön ryhmä, jonka hoivavastuuta ei usein tunnisteta ja lainsäädännöllistä asemaa tunnusteta.
Psykiatristen sairaalapaikkojen alasajo koettelee omaisten jaksamista27.4.2023 07:30:00 EEST | Tiedote
Kun sairaalahoitoa tarvitseva potilas ei saa tarvitsemaansa apua, ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu kaatuu sairastuneen läheisille.
Vastuunkanto psyykkisesti sairastuneesta vanhemmasta voi johtaa itsetuhoisuuteen17.4.2023 14:23:58 EEST | Tiedote
Monen lapsen ja nuoren kotioloja varjostaa vanhemman vakava mielenterveyden oireilu. Tieto eri palveluista vaatii valveutuneisuutta, ja varsinkaan lapset eivät aina tiedä, mistä apua voi saada.
Tiina Puranen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtajaksi28.2.2023 15:14:14 EET | Tiedote
Tiina Puranen aloittaa 1.3.2023 FinFamin toiminnanjohtajana. Tehtävässään hän vastaa keskusliiton operatiivisesta johtamisesta sekä järjestön edunvalvonta- ja verkostoyhteistyöstä.
Vastuu psyykkisesti sairastuneesta on nyt väärillä harteilla20.1.2023 07:55:00 EET | Tiedote
Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista. Heillä on usein kohtuuton hoitovastuu psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Omaisten jaksamista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita on vahvistettava ja perheet tulee nähdä mielenterveystyön perusyksikkönä.