Säteilyturvakeskus (STUK)

Kodin radon mitataan rauhallisesti

Jaa

Sisäilman radonmittauskausi alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä. Vähintään kaksi kuukautta kestävällä mittauksella saadaan luotettava tieto radioaktiivisen radonin pitoisuudesta.

Kodin sisäilman radon mitataan mittauspurkeilla, jotka pidetään asunnossa vähintään kaksi kuukautta.
Kodin sisäilman radon mitataan mittauspurkeilla, jotka pidetään asunnossa vähintään kaksi kuukautta.

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu. Korkea radonpitoisuus sisäilmassa kasvattaa riskiä sairastua keuhkosyöpään. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää radonpitoisuus.

Pikamittaus ei kerro totuutta

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tietoon on tullut, että ovelta ovelle -myyjät ovat markkinoineet kotitalouksiin nopeita, jopa alle tunnin tai pari päivää kestäviä radonmittauksia. Pikamittauksella asunnon radonpitoisuutta ei kuitenkaan voi selvittää.

Radonpitoisuus vaihtelee vuorokauden sisällä ja päivästä toiseen. Pitoisuuteen vaikuttaa muun muassa sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero, maaperän kosteus, sademäärä, tuulen suunta, ilmanvaihtokoneen käyttö, raitisilmaventtiilien säädöt sekä tuulettaminen. Minimi- ja maksimipitoisuuden välinen ero voi hyvinkin olla kymmenkertainen. Näin ollen nopea mittaus voi antaa tulokseksi liian suuren tai liian pienen radonpitoisuuden.

Radonpitoisuudesta saadaan luotettava tieto vain mittauksella, joka kestää vähintään kaksi kuukautta ja tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana.

STUK ja kunnat valvovat

Suomessa asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman terveellisyyttä, myös radonpitoisuutta, valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Työntekijöiden radonaltistumisen valvonnasta vastaa STUK. Ainoastaan nämä viranomaiset voivat antaa kehotuksia radonhaitan poistamiseksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen, puh. 09 759 88 473

Kuvat

Kodin sisäilman radon mitataan mittauspurkeilla, jotka pidetään asunnossa vähintään kaksi kuukautta.
Kodin sisäilman radon mitataan mittauspurkeilla, jotka pidetään asunnossa vähintään kaksi kuukautta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.

Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser.

Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

STUK observerade ingen anmärkningsvärd avvikande radioaktivitet vid strålningsövervakningen av miljön år 20201.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Strålsäkerhetscentralen (STUK)) övervakar strålningen i miljön på många sätt. Föremål för övervakningen är konstgjorda radioaktiva ämnen, såsom cesium-137, som härstammar från kärnkraftsolyckan i Tjernobyl och som finns kvar i små mängder i den finländska naturen ännu under årtionden. Därtill övervakar STUK naturliga strålkällor, såsom radon. Resultaten från strålningsövervakningen av miljön finns i årsrapporten Strålningsövervakning av miljön i Finland 2020.

STUK ei havainnut ympäristön säteilyvalvonnassa merkittävää poikkeavaa radioaktiivisuutta vuonna 20201.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo säteilyä ympäristössä monin tavoin. Valvonnan kohteena ovat keinotekoiset radioaktiiviset aineet, kuten Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta peräisin oleva cesium-137, jota on pieninä määrinä jäljellä vielä vuosikymmenten ajan Suomen luonnossa. Lisäksi STUK valvoo luonnollista alkuperää olevia säteilyn lähteitä, kuten radonia. Ympäristön säteilyvalvonnan tulokset löytyvät Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa 2020 -vuosiraportista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme