Kyselytutkimuksen ennakkotietojen mukaan SAK:laisten liittojen jäsenistä melkeinpä kaksi kolmesta (63 %) kertoo olleensa ahdistunut koronaviruksen aiheuttaman terveydellisen uhkan vuoksi. Useimmiten ahdistusta ovat kokeneet julkisella sektorilla (74 %) sekä palvelualalla työskentelevät SAK:laisten liittojen jäsenet.

- Tänään 28.4. on kansainvälinen työturvallisuuspäivä. Halumme nostaa esiin, että koronan myötä sairastumisen uhka ja pelko ovat erityisesti osuneet lähityötä tekeviin ihmisiin. Julkisuuden keskustelu on kuitenkin pyörinyt etätyön ympärillä, SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Anne Mironen sanoo.

Kyselytutkimuksesta selviää, että valtaosa (85 %) SAK:laisista työntekijöistä on ollut työssään suorassa fyysisessä yhteydessä muihin ihmisiin. Eniten lähityötä tehdään naisvaltaisilla aloilla, joissa työ tapahtuu pääsääntöisesti kontaktissa asiakkaisiin ja hoidettaviin. Tämä selittää osaltaan sen, että naisista 38 prosenttia on pelännyt sairastuvansa koronavirukseen työssään, kun taas miehistä vain 23 prosenttia on pelännyt samaa.

Koronavuoden aikana työpaikoilla on jo tiedossa keinot hallita tartuntariskiä. SAK muistuttaa, että monen fyysisen työturvallisuusriskin rinnalla kulkee myös henkisen kuormituksen riski, joka tulee huomioida työpaikan turvallisuustoiminnoissa.

­­- On tärkeää, että työpaikoilla tunnustetaan henkisen työsuojelun merkitys, ja että siitä uskalletaan puhua. Työkulttuuriin tulee juurruttaa laaja näkemys työsuojelusta, sillä myös mielen terveys on osa työterveyttä.

Koronavuoden aikana etulinjassa työskennelleet työntekijät ovat olleet koetuksella. Jaksamisongelmat saattavat tulla viiveellä esiin. Työntekijöiden tukemiseen työyhteisöissä tulee kiinnittää erityistä huomioita nyt, mutta myös pahimman tilanteen mentyä ohitse.

Korona-ajan ahdistusta voidaan lievittää huolehtimalla tartuntariskien vähentämisestä tehokkaasti. Henkistä hyvinvointia parantaa muun muassa esimiehen ja työyhteisön tuki, sekä riittävä työkuormituksesta palautuminen tauoilla ja vapaa-ajalla. Myös työterveyshuollon apua kannattaa hyödyntää.

- Mahdollisuutta keskusteluun työpsykologin kanssa oman jaksamisen tueksi kannattaa erityisesti korona-aikana tarjota kaikille sitä toivoville, Mironen muistuttaa.