Kohtuuhintaisia asuntoja tulevaisuudessa tarjolla vain harvoille – Kaupunkien elinvoiman kasvu vaarassa

Valtion tukema ARA-asuntotuotanto väheni viime vuonna 37 prosentilla. Asuntoaloitusten määrä ei yllä tavoitteisiin, jotka asetettiin sekä hallitusohjelmassa että maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa. Syynä ARA-tuotannon merkittävälle hiipumiselle on rakennuskustannusten ja korkojen nousu, minkä vuoksi hankkeiden rakentamiskustannukset eivät läpäise ARAn seulaa. Samaan aikaan myös vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on vähentynyt voimakkaasti.

”Uusia kohtuuhintaisia asuntoja on valmistumassa tänä ja ensi vuonna huomattavasti pitkän aikavälin tarvetta vähemmän. Tämä on vakava ongelma koko yhteiskunnan kannalta. Kohtuuhintaiset asunnot ovat avainroolissa yhteiskunnan elinvoiman kannalta. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvuedellytyksiä”, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Heikko suhdannetilanne kurittaa rakennusalaa. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto on käytännössä pysähtynyt täysin. Poikkeuksena edellisiin taantumiin nyt myös ARA-tuotannon määrä on jäämässä pieneksi, eikä uusia hankkeita saada liikkeelle.

”Jaan Rakennusteollisuus RT:n huolen rakennusalan heikosta tilanteesta ja työllisyyskehityksestä. Pidän hyvin tervetulleena ajatuksia ARA-tuotannon lisäämisestä. ARA-tuotannolla on perinteisesti pystytty turvaamaan rakennusalan selviytyminen heikon suhdanteen aikana”, toteaa Kankainen

Vallitseva kustannus- ja korkotaso hidastaa myös asuntojen peruskorjausten rahoitusta. Esimerkiksi merkittävä määrä asumisoikeuskohteista on rakennettu 1990-luvulla ja asuntojen korjausvelka kasvaa vauhdilla.

”Korjausvelkaa ei saa kasvattaa. Kiinteistöjen korjausvelan kasvaessa remontit tulevat suuremmiksi ja vaativammiksi. Vaikutuksia on arvioitava myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Peruskorjauksissa tehtävät energiaratkaisut tukevat kestävämpää asumista”, Kankainen muistuttaa.

Alueiden eriytymistä ehkäistään monipuolisella asuntotuotannolla

Valtion tukemalla ARA-asuntotuotannolla on merkittävä rooli myös segregaation eli alueiden eriytymisen torjunnassa. Eri asumismuodoilla voidaan ohjata kaupunkien alueellista kehitystä ja ehkäistä ihmisten eriarvoistumista. Asumisoikeusasuminen on yksi esimerkki ARA-tuotannosta. Sen suosio on lisääntynyt samaan tahtiin kuin omistusasuntojen hinnat ovat kallistuneet.

”Asumisoikeusasuntoja rakentamalla saadaan työssäkäyntialueille uusia asuntoja esimerkiksi keskiluokkaisille palkansaajille. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Turvallinen koti ja asuinympäristö luovat ihmiselle perustan hyvään elämään. Kustannuksia tulisi arvioida pitkäjänteisesti, eikä tehdä korkotilanteen ja inflaation takia äkkinäisiä koko asuntokantaan vaikuttavia päätöksiä, jotka uhkaavat merkittävästi kaupunkien elinvoimaa”, painottaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.