Koira haistaa koronaviruksen – tutkimus selvittää koirien käyttöä tartuntojen tunnistamisessa
19.5.2020 10:50:50 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Koirien äärimmäisen tarkan hajuaistin käyttö koronaviruksen tunnistustehtävissä voi osoittautua mullistavaksi välineeksi epidemian hallinnassa. Hajuerotteluun koulutetut koirat ovat aiemmin palvelleet menestyksellä muun muassa syöpää sairastavien tunnistamisessa.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat yhdistäneet voimansa COVID-19-tartunnan saaneiden tunnistamiseksi hajuerottelulla. Koulutetut koirat ovat alustavissa tutkimuksissa onnistuneet erottamaan terveiden ja koronainfektioon sairastuneiden virtsanäytteet.
– Meillä on ennestään vankka kokemus koirien kouluttamisesta hajuerotteluun. Oli mahtavaa nähdä, miten nopeasti koirat omaksuivat jälleen uuden hajun, sanoo tutkimuksen ja DogRisk-ryhmän johtaja Anna Hielm-Björkman.
Tutkijat aloittavat laajan potilasnäytteiden keräämisen varmistaakseen havainnon ja jatkaakseen koulutusta. Tutkijat myös selvittävät tarkemmin, mitä koirat sairastuneiden näytteistä tunnistavat ja kuinka kauan sairastumisen jälkeen.
Alustavien testien perusteella koirat saattaisivat suoriutua tehtävästä nopeasti ja yltää jopa luotettavampiin tuloksiin kuin nykyiset molekyylipohjaiset laboratoriokokeet.
– On varmistettava monia asioita, ennen kuin hajuerottelua päästään soveltamaan käytännössä. Analysoimme suuren määrän sokkoutettuja näytteitä sekä potilailta, jotka ovat saaneet positiivisen koronatestituloksen, että verrokkiryhmältä, jonka tulos on ollut negatiivinen. Osa verrokeista on terveitä, osa sairastaa esimerkiksi jotakin muuta hengitysteiden infektiota, kertoo infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.
Hajuerotteluun koulutettuja koiria voisi jatkossa hyödyntää koronavirustartunnan saaneiden tunnistamisessa useissa tehtävissä esimerkiksi vanhainkodeissa, sairaalahenkilökunnan seulonnassa ja tullin palveluksessa lentokentillä.
Lisätietoja:
Anna Hielm-Björkman, seuraeläinten kliinisen tutkimuksen dosentti, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh. 044 327 0462
Sähköposti: anna.hielm-bjorkman@helsinki.fi
Anu Kantele, infektiosairauksien professori, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi
Susanna Paavilainen, tutkimuskoordinaattori, HY, toiminnanjohtaja, WiseNose Ry
Puh. 044 504 4464
Sähköposti: susanna.paavilainen@helsinki.fi
*****************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vihdat ja vastat heilumaan – Kansalliskirjasto tallentaa nyt suomalaista saunakulttuuria kansalliskokoelmaan14.7.2026 09:38:55 EEST | Tiedote
Kansalliskirjaston kesän teemakeräyksessä tallennetaan sauna-aiheista sisältöä Suomalaiseen verkkoarkistoon, joka on osa kansalliskokoelmaa. Keräys keskittyy tällä kertaa suomalaiseen saunakulttuuriin, saunatapahtumiin ja -yhteisöihin vuonna 2026. Ehdotuksia tallennettavista sauna-aineistoista voi tehdä avoimen verkkolomakkeen kautta 31.8.2026 saakka.
Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö14.7.2026 08:15:29 EEST | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme