Helsingin yliopisto

Koira haistaa koronaviruksen – tutkimus selvittää koirien käyttöä tartuntojen tunnistamisessa

Jaa

Alustavien testien mukaan koirat saattavat suoriutua tehtävästä nopeasti ja yltää luotettavampiin tuloksiin kuin laboratoriokokeet.

Kössi-koira haistelutehtävissä. Kuva: Susanna Paavilainen
Kössi-koira haistelutehtävissä. Kuva: Susanna Paavilainen

Koirien äärimmäisen tarkan hajuaistin käyttö koronaviruksen tunnistustehtävissä voi osoittautua mullistavaksi välineeksi epidemian hallinnassa. Hajuerotteluun koulutetut koirat ovat aiemmin palvelleet menestyksellä muun muassa syöpää sairastavien tunnistamisessa.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat yhdistäneet voimansa COVID-19-tartunnan saaneiden tunnistamiseksi hajuerottelulla. Koulutetut koirat ovat alustavissa tutkimuksissa onnistuneet erottamaan terveiden ja koronainfektioon sairastuneiden virtsanäytteet.

– Meillä on ennestään vankka kokemus koirien kouluttamisesta hajuerotteluun. Oli mahtavaa nähdä, miten nopeasti koirat omaksuivat jälleen uuden hajun, sanoo tutkimuksen ja DogRisk-ryhmän johtaja Anna Hielm-Björkman.

Tutkijat aloittavat laajan potilasnäytteiden keräämisen varmistaakseen havainnon ja jatkaakseen koulutusta. Tutkijat myös selvittävät tarkemmin, mitä koirat sairastuneiden näytteistä tunnistavat ja kuinka kauan sairastumisen jälkeen.

Alustavien testien perusteella koirat saattaisivat suoriutua tehtävästä nopeasti ja yltää jopa luotettavampiin tuloksiin kuin nykyiset molekyylipohjaiset laboratoriokokeet.

– On varmistettava monia asioita, ennen kuin hajuerottelua päästään soveltamaan käytännössä. Analysoimme suuren määrän sokkoutettuja näytteitä sekä potilailta, jotka ovat saaneet positiivisen koronatestituloksen, että verrokkiryhmältä, jonka tulos on ollut negatiivinen. Osa verrokeista on terveitä, osa sairastaa esimerkiksi jotakin muuta hengitysteiden infektiota, kertoo infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Hajuerotteluun koulutettuja koiria voisi jatkossa hyödyntää koronavirustartunnan saaneiden tunnistamisessa useissa tehtävissä esimerkiksi vanhainkodeissa, sairaalahenkilökunnan seulonnassa ja tullin palveluksessa lentokentillä.

Lisätietoja:

Anna Hielm-Björkman, seuraeläinten kliinisen tutkimuksen dosentti, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh. 044 327 0462
Sähköposti: anna.hielm-bjorkman@helsinki.fi

Anu Kantele, infektiosairauksien professori, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi

Susanna Paavilainen, tutkimuskoordinaattori, HY, toiminnanjohtaja, WiseNose Ry
Puh. 044 504 4464
Sähköposti: susanna.paavilainen@helsinki.fi

*****************************

Ystävällisin terveisin

Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906

Kuvat

Kössi-koira haistelutehtävissä. Kuva: Susanna Paavilainen
Kössi-koira haistelutehtävissä. Kuva: Susanna Paavilainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa muokataan tehokkaammaksi uudella sijoitusinstrumentilla6.8.2020 10:27:12 EESTTiedote

Vaikuttavuusinvestoimiseen kuuluva sosiaalinen tulosrahoitus (Social Impact Bond, SIB) on otettu Suomessa vastaan mielenkiinnolla ja käynnissä on useita hyvinvointihankkeita. Brittilähtöisen mallin soveltaminen on yhteydessä hyvinvointiyhteiskunnan hienovaraisiin muutoksiin, jotka voivat muuttaa järjestelmän rakennetta. Tiedot ilmenevät tuoreesta Helsingin yliopiston väitöskirjasta.

Helpotusta kasvisruokavalioon: käymisen avulla B12-vitamiinia syntyy vaikka suoraan taikinassa4.8.2020 11:36:21 EESTTiedote

Kun viljapohjaisia materiaaleja fermentoidaan eli käytetään Propionibacterium freudenreichii -bakteerin avulla, syntyy ihmisen terveydelle välttämätöntä B12-vitamiinia. Lisäämällä käymiseen mukaan Lactobacillus brevis -maitohappobakteeria voitaisiin myös vegaaneille taata B12-vitamiinin riittävä ja turvallinen saanti suoraan elintarvikkeesta, ilman ravinnelisiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme