Koiralta löydetty antibiooteille erittäin vastustuskykyinen NDM-bakteeri
Bakteerin ominaisuuksia ja levinneisyyttä selvitetään
Karbapenemaaseja, kuten NDM, tuottavat bakteerit ovat Suomessa ihmisillä yleistymässä. Viiden viime vuoden aikana karbapenemaasia tuottava bakteeri on todettu 66 ihmisellä; näistä 25:llä oli kyseessä NDM-tartunta. Tällaiset bakteerit ovat ihmisillä yleisiä Kaukoidän ja Välimeren maissa, erityisesti sairaaloissa. Ne ovat rantautuneet Suomeen ulkomaisista sairaaloista tulevien potilaiden ja matkailijoiden mukana.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittävät yhteistyössä nyt löytyneen bakteerikannan ominaisuuksia, alkuperää sekä levinneisyyttä. Alustavien tutkimusten perusteella samantyyppinen bakteeri on löytynyt myös toiselta koiralta. Koirilla on yhteys toisiinsa.
NDM-bakteeritartunta on usein oireeton. Bakteerit eivät ole perusterveille ihmisille tai eläimille vaarallisia, mutta niiden aiheuttamia infektioita on vaikea hoitaa tehokkaiden lääkkeiden puuttuessa. Ne ovat aiheuttaneet maailmalla useita sairaalaepidemioita. Bakteerit voivat myös levitä ihmisten ja eläinten välillä.
Antibioottiresistenssi lisääntynyt seuraeläinten taudinaiheuttajissa
Vastikään julkaistun FINRES-Vet 2010–2012 -raportin mukaan antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat lisääntyneet huolestuttavasti koirilla ja kissoilla. Esimerkiksi laajakirjoisia beeta-laktamaaseja (nk. ESBL) tuottavien bakteerien osuus kolminkertaistui 1,5 %:sta 4,3 %:iin seurantajakson aikana. Kehityssuunnan taittamiseksi antibioottien käyttöä pitää eläimillä vähentää. Niitä tulee käyttää vain bakteeri-infektioiden hoitoon. Bakteriologisten näytteiden tutkiminen on tärkeää, jotta hoito valitaan alun perin oikein ja jotta vastustuskykyiset bakteerit löydetään ajoissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Merja Rantala, kliininen opettaja, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Kliinisen mikrobiologian laboratorio, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puh: 050-415 5482, merja.rantala@helsinki.fi
- Thomas Grönthal, ELL, tohtorikoulutettava, erikoistuva eläinlääkäri (tarttuvat eläintaudit)
puh: 050-415 0590, thomas.gronthal@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme