Suomen Kennelliitto ry

Koirien ääripiirteitä pyritään karsimaan yhteispohjoismaisilla koiranäyttelyohjeilla

Jaa

Toisin kuin usein luullaan, koiranäyttelyt eivät ole koirien kauneuskilpailuja. Näyttelyiden tarkoitus on alun perinkin ollut tukea kunkin rodun jalostusta sen tehtävän mukaiseksi arvioimalla, miten hyvin koiran ulkomuoto, rakenne ja luonne vastaavat kansainvälistä rotumääritelmää. Suomen Kennelliitto on yhdessä muiden Pohjoismaiden kennelliittojen kanssa päivittänyt ulkomuototuomareiden ohjeita, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä välttämällä ääripiirteiden suosimista koiranäyttelyissä.

Kuva: Jukka Pätynen
Kuva: Jukka Pätynen

Koirarotuja on kehitetty erilaisiin tehtäviin sopiviksi. Suomen Kennelliitto hyväksyy pääsääntöisesti 94 jäsenmaan kennelliiton muodostaman Kansainvälisen kennelunioni FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) tunnustamat rodut ja tietyin kriteerein myös muita rotuja.

Koiranäyttelyiden ulkomuototuomarin tehtävänä on arvioida, kuinka hyvin koira vastaa rodun kansainvälisesti hyväksyttyä rotumääritelmää. Rotumääritelmän laatii yleensä rodun kotimaan kennelliitto ja käsittelyn jälkeen FCI:n jäsenet tunnustavat sen. Rotumääritelmistä tehdyt tulkinnat ovat toisinaan saattaneet johdattaa koiranäyttelyiden tuomareita ja kasvattajia suosimaan äärimmäistä tyyppiä edustavia koiria.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden kennelliitot ovat vuonna 2014 valmistuneilla ohjeilla pyrkineet vaikuttamaan siihen, ettei koiranäyttelyissä suosittaisi ääripiirteitä. Rotukohtaiset ohjeet liioiteltujen piirteiden huomioimisesta koiran ulkomuodon arvostelussa (RKO-ohjeet) päivitettiin tänä keväänä. Ne koskevat kaikkia 382 rotua ja erityistarkkailussa on 41 rotua.

– Ulkomuototuomarin tehtävä on arvostella koiria rotumääritelmän mukaisesti. Tuomari voi arvostella näyttelyssä koirasta vain sitä, mitä hän näkee. Ulkomuototuomari ole eläinlääkäri, hän ei tee koirista terveydellisiä arvioita. Rotukohtaiset ohjeet keskittyvät karsimaan äärimmäisiä, liioiteltuja piirteitä. Tuomari ei yksinkertaisesti palkitse äärityypin koiria korkeasti ja huomauttaa liioitelluista piirteistä arvostelussaan. Uskon meidän olevan hyvällä tiellä, sillä rotukohtaisilla ohjeilla on jo ollut vaikutusta myös jalostukseen, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen jäsen, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen.

RKO-ohjeet otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2015

Pohjoismaisen Kennelunionin laatimat RKO-ohjeet perustuvat laajaan yhteistyöhön ulkomuototuomareiden, rotujärjestöjen ja eläinlääkäreiden välillä sekä eläinvakuutuksia myöntävien yhtiöiden tilastoihin.

RKO-ohjeissa kiinnitetään huomiota erityisesti koirien liioiteltuihin piirteisiin sekä perusrakennetta ja terveyttä heikentäviin rotukohtaisiin riskikohtiin. Ohjeiden mukaan ulkomuototuomareiden ei tule palkita koiranäyttelyissä korkeasti koiria, joilla on liioiteltuja rotupiirteitä. Näin tuomarit voivat vaikuttaa positiivisesti koirien terveyteen ja rodunjalostuksen suuntaan.

Suomessa RKO-ohjeet otettiin käyttöön kesäkuusta 2015 alkaen. Kansainvälisissä näyttelyissä sekä tarkkailtavina olevien rotujen erikoisnäyttelyissä tuomari kirjoittaa rodun arvostelun jälkeen havainnoistaan raportin, joka toimitetaan Kennelliitolle ja rotujen jalostuksen tavoiteohjelmien valmistelusta vastaaville rotujärjestöille.

– Kennelliitossa tehdään yhteenvedot RKO-raporteista. Tuomarin kannattaa olla RKO-lomakkeen täyttämisessä huolellinen, sillä lomakkeet antavat rotujärjestöille ja -yhdistyksille tärkeää tietoa eri rotujen tilanteesta, kertoo Suomen Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan esittelijä ja sihteeri Paula Rekiranta.

Koiran tulee liikkua ja hengittää normaalisti

RKO-ohjeissa listattiin alun perin 39 rotua, jotka vaativat tuomarilta erityistä huomiota mahdollisten liioiteltujen piirteiden vuoksi. Mukana on muun muassa lyhytkalloisia rotuja, kääpiörotuja, erittäin suurikokoisia molossirotuja sekä rotuja, joissa esiintyy liioiteltuja muutoksia luuston pituuskasvussa.

RKO-ohjeiden mukaan kaikkien koirien tulee pystyä hengittämään hyvin. Niillä ei saa olla ongelmia silmissä, purennassa tai hampaissa, ihossa ja turkissa, liikkeissä tai käyttäytymisessä. Koira ei saa olla ylipainoinen. Koiraa ei myöskään saa esittää liioitellulla tavalla.

Rotukohtaiset liioitellut piirteet voivat liittyä esimerkiksi koiran rakenteeseen, käyttäytymiseen, liikkeisiin, silmiin, korviin, ihon poimuisuuteen tai turkin määrään. Vakava liioiteltu piirre on lyhytkuonoisten koirien hengitys- ja lämmönsäätelyongelmat.

Raporttien avulla seurataan rotujen tilannetta ja päivitetään rotukohtaisia ohjeita. Tuomarit voivat kirjoittaa raportteja myös muista kuin ohjeissa mainituista roduista. Tällöin rotuja voidaan ottaa tarkkailtavaksi ja tarvittaessa lisätä niitä rotukohtaisiin ohjeisiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kimmo Mustonen
Suomen Kennelliiton hallituksen jäsen, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja
kimmo.mustonen@kolumbus.fi
0400 914 423

Liisa Suoninen
viestintäpäällikkö, Suomen Kennelliitto ry
liisa.suoninen@kennelliitto.fi
050 320 3897

Kuvat

Kuva: Jukka Pätynen
Kuva: Jukka Pätynen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kennelliitto ry
Suomen Kennelliitto ry
Kamreerintie
02770 Espoo

09 887 300http://www.kennelliitto.fi

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry on Pohjoismaiden vanhin valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö sekä koirien kasvattajien, omistajien ja harrastajien edunvalvoja. Meillä on noin 146 000 henkilöjäsentä sekä yli 2000 jäsenyhdistystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kennelliitto ry

Muistutus: Mediatilaisuus koiriin liittyvistä rikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä perjantaina 14.12.11.12.2018 07:00Kutsu

Suomen Kennelliitto ry toivottaa toimittajat lämpimästi tervetulleiksi perjantaina 14.12. kello 9.00–10.00 Helsingin Messukeskuksessa järjestettävään pressitilaisuuteen. Puheenvuoroissa pureudutaan koiriin liittyviin rikoksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn sekä vastuulliseen koiranhankintaan erityisesti koiran luonteen ja käyttäytymisen ymmärtämisen näkökulmasta.

Kennelliiton sähköiset palvelut tukevat koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä27.11.2018 14:00Tiedote

Suomi on maailman kärkimaita koirille tehtyjen terveystutkimusten määrässä, sillä meillä tehdään vuosittain noin 64 500 virallista terveystutkimusta. Suomen Kennelliitto tekee tiivistä yhteistyötä eläinlääkäreiden ja tutkijoiden kanssa. Kerromme Eläinlääkäripäivillä erityisesti sähköisten palveluidemme tarjoamasta tuesta koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Viisi Vuoden virkakoiraa on valittu – yksi vartioi Suomen rajaa, toinen paljasti salakuljetusorganisaation21.11.2018 00:01Tiedote

Tänä vuonna Vuoden virkakoira -arvonimen vastaanottavat rajakoira Loki, sotakoira Ego, vankilakoira Iiro, poliisikoira Jekku ja tullikoira Manu. Palkittavat koirat ovat tahoillaan valinneet Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Rikosseuraamuslaitos, Poliisi ja Tulli. Suomen Kennelliitto palkitsee Vuoden virkakoirat Koiramessuilla 15. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä.

Koiramessuilla esitellään uusia koiraharrastuslajeja7.11.2018 08:05Tiedote

Suomen Kennelliiton järjestämä Suomen suurin koiratapahtuma, Koiramessut, tuo jälleen 15.-16. joulukuuta koirat ja koiraharrastamisen monimuotoisuuden esille Messukeskukseen Helsinkiin. Luvassa on erilaisia näytöksiä, vinkkejä koiran hankintaan, sankari- ja virkakoirien palkitsemiset ja paljon muuta. Tutumpien koiraharrastuslajien lisäksi messuilla esitellään myös uutuuksia kuten agidance ja koiraurheilun moniottelu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme