Koirien ihmisiin kohdistuva aggressiivinen käytös johtuu usein pelosta

Koiran aggressiivinen käyttäytyminen voi sisältää esimerkiksi murinaa, haukkumista, näykkimistä ja puremista. Nämä eleet ovat osa koiran normaalia kommunikaatiota ja niitä esiintyy myös aggressiivisten tilanteiden ulkopuolella, kuten esimerkiksi leikin yhteydessä. Aggressiivinen käytös voi olla kuitenkin liiallista, jolloin koira on terveysuhka niin ihmisille kuin muillekin eläimille.
– Aggressiivisen käyttäytymisen taustatekijöiden tunteminen on tärkeää. Millaisissa tilanteissa aggressiivista käyttäytymistä esiintyy ja mikä on juuri kyseisen koiran motiivi kyseiselle käytökselle? Tavallisessa perhekoirassa aggressiivinen käyttäytyminen on usein epätoivottua, mutta osalta virkakäytössä olevista koirista vaaditaan valmius aggressiivisuuteen. Toisaalta aggressiivisuuden taustalla voi olla myös hyvinvointiongelma kuten krooninen kipu, kertoo väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmä kartoitti useiden mahdollisten riskitekijöiden yhteyttä aggressiiviseen käyttäytymiseen yli 9 000 koiran aineiston avulla, joka on otos suuremmasta, lähes 14 000 koiran käyttäytymiskyselyaineistosta. Tutkimuksessa selvitettiin sekä omistajiin että vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa aggressiivisuutta. Koira luokiteltiin aggressiiviseksi, jos se murisi usein ja/tai oli yrittänyt näykätä tai purra ihmistä ainakin silloin tällöin kyselyssä kuvatuissa tilanteissa.
– Koiran pelokkuus oli vahvasti yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Pelokkailla koirilla oli moninkertainen todennäköisyys käyttäytyä aggressiivisesti. Lisäksi vanhemmat koirat käyttäytyivät nuoria koiria todennäköisemmin aggressiivisesti. Tämän taustalla voi olla esimerkiksi sairaudesta johtuva kipu. Aistien heikentyminen voi osaltaan vaikeuttaa lähestyvien ihmisten havaitsemista ja koiralle äkilliset tilanteet voivat aiheuttaa aggressiivisen reaktio, jatkaa Mikkola.
Pienikokoiset koirat käyttäytyvät todennäköisemmin aggressiivisesti kuin keskikokoiset tai suuret koirat, mutta niiden aggressiivista käyttäytymistä ei välttämättä pidetä yhtä uhkaavana kuin suurikokoisten koirien, joten käytökseen ei puututa. Myös uroskoirat käyttäytyivät aggressiivisemmin kuin nartut - steriloinnilla ei sen sijaan ollut vaikutusta aggressiivisuuteen.
Omistajilleen ensimmäiset koirat käyttäytyivät todennäköisemmin aggressiivisesti, kuin koirat joiden omistajilla oli jo aiempaa koirakokemusta. Tutkimuksessa selvisi myös, että lajitoveriensa seurasta nauttivat koirat käyttäytyvät vähemmän aggressiivisesti kuin yksin elävät kumppaninsa. Sama ilmiö on havaittu aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta ilmiön syy-seuraussuhde on epäselvä.
– Jos koiralla on jo ennestään taipumusta aggressiivisuuteen, omistaja ei välttämättä halua ottaa riskiä mahdollisesta konfliktista uuden koiran kanssa, pohtii Mikkola.
Koirarotujen välillä merkittäviä eroja aggressiivisen käyttäytymisen suhteen
Erot koirarotujen aggressiivisuudessa voivat viitata taustalla vaikuttaviin geeneihin.
– Aggressiivisempaan päähän aineistossamme nousivat pitkäkarvainen collie, villakoira (toy, kääpiö ja keskikokoinen) ja kääpiösnautseri. Aiempien tutkimusten mukaan pitkäkarvaisessa colliessa esiintyy pelokkuutta ja kahdella muulla rodulla on havaittu vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä. Toisessa ääripäässä olivat vähemmän yllättävästi suositut rodut labradorin- ja kultainennoutaja. Koiraa harkitsevan kannattaa perehtyä rodun taustaan ja tarpeisiin. Kasvattajien kannattaa jalostusvalintoja pohtiessaan kiinnittää huomiota myös emoehdokkaiden luonteeseen, sillä sekä pelokkuus että aggressiivisuus periytyvät, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.
Tutkimus on osa laajempaa akatemiahanketta, jossa selvitetään koirien käyttäytymisen epidemiologiaa, ympäristö- ja perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia. Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Akatemia (308887), ERCStG, ERA-NET NEURON ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla Mikkola
salla.mikkola@helsinki.fi
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/salla-mikkola
Hannes Lohi
+358 2941 25085
hannes.lohi@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme